Sivut

tiistai 30. lokakuuta 2012

Tämä tarina on tosi

Autopaikkani

Eroni jälkeen olen sinnitellyt täällä, aika kaukana, vajaat viisi vuotta ilman autoa. Minulla on kuitenkin ollut koko ajan parkkipaikka. Eräänä tuulisena ja myrskyisenä päivänä, kun kaikki parkkipaikat olivat täynnä, paitsi se minun, katkesi kuusesta latva. Tässä vaiheessa tarinaa on pakko sanoa, että jos parkkipaikka olisi ollut muuten tyhjä, mutta siellä olisi ollut yksi auto, puun latva olisi todennäköisesti tippunut sen auton päälle. Nyt latva tippui, yllätyä, yllätys, minun tyhjälle parkkipaikalleni. Naapuriautot saivat kyllä hieman siipeensä, mutta itse runko tömähti minun tyhjälle parkkipaikalleni.

Huomenna parkkipaikan vierestä poistetaan kuuset kokonaan. Se on hyvä, ovat aika hontelonoloisia. (Toinen vasemmalta on se josta puuttuu latva)

Minä vaan mietin sitä, miksi en lotonnut silloin kun tämä tapahtui? Vai oliko se minun lottovoittoni?


maanantai 29. lokakuuta 2012

Elokuvissa

To Rome with Love

Minä kävin elokuvissa. Elokuva valikoitui kaupunkinsa vuoksi. Roomassa olen ollut kerran ja olen  menossa sinne toistamiseen vielä tämän vuoden puolella. Ensimmäisten kuvien myötä muistin miltä valo Roomassa näyttää. Se on erilainen ja kaunis.

Näillä nurkin valoa näkee sitten taas helmikuussa.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Kannustava ystävä

Helsingin kirjamessuilla

Minulla on vakioseuraa kirjamessuilla - ihana, rakas lapsuudenystäväni. Tämä on jo useamman vuoden traditio ja jatkuu vielä vuosia. Ainakin näin toivon. Kukaan muu ei voi kannustaa minua ostamaan kirjoja yhtä paljon yhtä lyhyessä ajassa kuin hän. Kukaan muu ei usko selityksiini, miksi minun pitää vielä tämäkin kirja ostaa. Samalla tavalla kannustan minä häntä. Tänään taisimme tehdä jopa ennätyksen. Sekä kirjahankinnoissa että kannustuksessa.


Olemme myös hankkineet samanlaiset Porvoon Raatihuoneet omaksemme!
Sitten pitäisi vielä ostaa se tuomiokirkko.

lauantai 27. lokakuuta 2012

Ennen ja

lähes jälkeen

Torstaista lähtien on päässä pyörinyt vain se tilhilauma. (Tosiasiassa en edes tiedä mitä lintuja ne olivat, joten turha tässä tilhiä syyttämään.) Niinpä eilen tutkin mitkä ovat lähistöllä olevien autopesujen aukioloajat ja tänään nautin aamiaiseni autopesussa Martinlaakson Neste asemalla. Ennen sinne pääsyä, skrapasin ikkunat. Pakkasta oli 6,8 astetta. Skrapauksen jälkeen päätin vielä käyttää tuulilasinpyyhkijöitä. Sen tehtyäni tuli autoon sisälle käsittämättömän voimakas käyneen pihlajamarjan tuoksu. Otin tehokkaimman mahdollisen pesun.

Katolla näkyvät pallurat ja muu töhnä on niitä osumia. 


Autopesun jälkeen kävin ruokakaupassa. Siellä huomasin minusta tulevan hajun. Ilmeisesti siinä ikkunoiden skrapausvaiheessa toppatakkiini oli myös tarttunut hajua käyneistä "kierrätetyistä" pihlajanmarjoista. Mitään tahroja ei kuitenkaan näkynyt, mutta se haju. Asiaa ei yhtään auttanut se, että minulla oli myssy silmillä, sillä hiukseni olisivat kaivanneet tänä aamuna pesua. Siihen en viitsinyt ryhtyä, sillä kohta alkaa pihatalkoot ja sen jälkeen lämmitän saunan.

Lupaan myöskin, että tämä on viimeinen postaus näistä pihlajanmarjoista. Seuraavaksi voin kertoa vaikka siitä, kuinka kuusen pihka ei lähtenyt auton konepelliltä edes tehopesussa!

perjantai 26. lokakuuta 2012

Ensi lumi

ja - 2,6 C

Kannattipa sitten käydä vaihdattamassa ne renkaat eilen! Aika tyytyväinen täytyy olla. Voi sitten huomenaamulla ajella turvallisin mielin sinne autopesuun. Vielä ei ole kerennyt. Toivottavasti ei ole liian myöhäistä. Kuulemma saattaa syövyttää maalipintaa "semmoinen aine".

Valokuva


Viime vuonna lumi tuli vasta joulukuussa, linnun jäljet kuvassa jouluaatolta. Niillä ei ollut mitään tekemistä pihlajanmarjojen kanssa.

torstai 25. lokakuuta 2012

Happamia

sanoi kettu pihlajanmarjoista

Kävin tänään aamusella vaihdattamassa talvirenkaat alle. Maa olikin jo huurussa ja parkkipaikalla olevien autojen tuulilasit myös. Kun lähestyin omaa autoani, ihmettelin mitä on tapahtunut. Auto näytti kamalan röpelöiseltä. Kun menin lähemmäs ymmärisin, että se tilhiparvi, joka oli tyhjentänyt pihapihlajan marjoista, oli sen jälkeen lentänyt autoni yli. Parvessa ei ollut yhtä lintua, ei kahta, eikä edes kymmentä. Arviolta noin 50 linnulla oli mennyt vatsa sekaisin pihlajanmarjoista autoni päällä. Se on nyt kovin jouluinen, tummanharmaa ja koristeltu punertavilla, lähes pihlajanmarjankokoisilla pilkuilla.


tiistai 23. lokakuuta 2012

Pakkasta?

Kylmenee, kylmenee

Tänään kun kävelin bussipysäkiltä kotiin, tuntui ilmassa selkeästi talvi. Lämpöasteita oli + 4,5 C, mutta jotenkin tuntui silti hyytävän kylmältä. Talvirintama on tulossa. Onneksi on villasukkia, kissa ja kasoittain kirjoja. Voi mennä vällyjen väliin lukemaan ihan niin aikaisin kun haluaa.

Pimeässä sekin tuntuu sallitummalta ja minä käytän tilanteen hyväkseni! Toisaalta, mitä ihmeen kiellettyä lukemisessä olisi valoisankaan aikaan?

maanantai 22. lokakuuta 2012

Myös kirpputorilta

Salapoliisikertomuksia
Tammi, 1962

Kahden euron hinta ei tuntunut suurelta tämän kirjakaunottaren kohdalla. Sitä vaan ihmettelen, että oliko tuo hintalappu nyt ihan pakko tuohon pläntätä. Pienenä vinkkinä kerrottakoon, että yleensä antikvariaateissa ja muissa vanhoja kirjoja myyvissä pisteissä se hinta kirjoitetaan himmeästi lyijykynällä ensimmäiselle sivulle.


Ja kyllä - mukaan tarttui myös Cervantesin Don Quijote. Siltä varalta, että minulle tulisi joskus polttava palo lukea tämä merkittävä teos. Jos sellaista hetkeä ei tule, voin vain nauttia sen kauniista ulkomuodosta. Toki näidenkin teosten kannessa komeilee hintalappu!

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Perintö

ja kirpputorilöytö

Minä piipahdin vanhemmillani Porvoossa ja päädyin äitini kanssa pienelle kirpputorikierrokselle. Ensimmäinen kirpputori, lähes ensimmäinen pöytä ja mitä sieltä löysinkään? Aarteen!

Äidinäitini on jättänyt veljelleni perinnöksi ihanan Gustavsbergin kipsiteoksen "Kan du inte tala". Teoksen lapsi muistutti jossain määrin veljeäni pienenä. Nyt minä löysin siitä halvan jäljennöksen. Ei se ole yhtä iso, ei yhtä taiturimaisen tarkka, mutta silti ihana. Nyt minulla on omani!




Siinä ne sitten komeilivat hetken yhdessä, että minä sitten pidän tuosta! Nyt olen ikionnellinen.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Kirja

Sorola, Kaisa: Yksityisetsivä Jenny Cotton ja Kepponen

Torstai-iltana postilaatikkoon oli tupsahtanut mieluisaa postia! Sieltä löytyi novellikokoelma, jossa päätähtenä seikkailee yksityisetsivä Jenny Cotton ja Kepponen. Jostain syystä Kepponen näyttää kovin tutulta? Luin kirjan yhdeltä istumalta ja pidin siitä kovasti!

 
Kirja oli viihdyttävä, toi hymyn huulille ja jätti toivomaan lisää!
 
Onnittelut kirjailijattarelle! Hieno teos, komea kansi ja kauniisti soljuvaa tekstiä.
 
 

perjantai 19. lokakuuta 2012

Juhlat naapurissa

Tumps, tumps, tumps, tumps

Naapurissa on juhlat ja minä olisin jo menossa nukkumaan. Tai olisin ollut jo aikaa sitten. Millään ei kuitenkaan tunnu loppuvat tuo musiikin tupsutus ja jytke. Ei se oikein sopisi enää. Lähtisivät vaikka baariin, nuoret ihmiset!


torstai 18. lokakuuta 2012

Mietityttää

Kuntavaalit

Kävelin tänäkin aamuna Helsingin rautatieasemalta metroon. Vaalimainoksen jakajia, ehdokkaita tai muita, oli muutaman sadan metrin matkalla useita. Kuinkakohan moni aamuäreä työmatkalainen valitsee ehdokkaansa, sillä perusteella kuka saa tungetua matkaan kuvallisen postikortinomaisen vaalimainoksen jossa äänestysnumero? Veikkaan ettei monikaan.

Metron liukuportaita koristaa nyt komea ehdokaskuvakavalkaadi. Erään ehdokkaan mainoksessa oli teksti: "Helsinki ei ole vielä valmis" Tällä toki saattaa olla jokin syvällinenkin merkitys, jota minä en ymmärrä, mutta kysyisin vain silti: Mikä kaupunki on valmis?

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Uusi asetelma

vanhoista tavaroista

Minun on aina välillä annettava tavaroiden huilata kaapissa, ja sitten ulkoiluttaa niitä aikansa vaikkapa ruokapöydällä. Nyt ulkoilemaan pääsivät vanha kulunut tarjotin, vanhat kynttilänjalat sekä noin viisi vuotta sitten Indiskasta ostetut matalat tuikkukupit. Tuikkukupit ulkoilevatkin nyt ensimmäistä kertaa! Ennen ei ole mielestäni ollut sopivaa hetkeä. Nyt tuli.



Myös taustalla oleva Helmin vesikuppi on vaihtunut tunnelmalliseen punaiseen.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Uusi sisältö

vai onko?

Minä ostin viikonloppuna itselleni konvehtirasian. Enpä tiedä olenko niin ennen tehnyt, olen enemmän sellaisia suklaalevytyttöjä. Nyt ostin, ja väittäisin, että sisällössä on tapahtunut muutoksia modernimpaan suuntaan. Vai olenko minä vain aikuistunut kun suklaakonvehdit maistuivat hyviltä?

maanantai 15. lokakuuta 2012

Viikon ruokalistalla

Kalakeitto

Minussa on vähän suurtalouskokin vikaa. En millään osaa tehdä pieniä määriä ruokaa. Toisaalta, ei se haittaa. Onhan sitten ainakin jotain mitä syödä viikolla töiden jälkeen. Tämän viikon listalla on kalakeitto.

 
Kun mukaan laittaa puntillisen tilliä, maku vaan paranee.

Tähän kalakeittoon tarvittiin perunoita, lanttua, porkkanoita, kokonaisia mustapippureita, suolaa, yksi punasipuli, lohta, kermaa, maitoa ja tietysti vettä. Helppoa ja maukasta.

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Valoja

Lisää valoa

Nyt on mielestäni oiva ajankohta viritellä valoja ulos ja sisälle. Mielessä on ollut jo jonkin aikaa hankkia Elsan Lempituolista kasvituki. Ei niin, että minulla siihen mitään kasvia olisi, mutta valot kylläkin!



Sähkökaapelisydän on nettikauppa SekäEttän valikoimista ja näitä tähän täytyy saada lisää!

Pirhanan vaikea kuvattava tuo kasvituki on. Minun pitääkin muistaa yrittää kuvat sitä tänään hämärän hetken alkaessa, silloin kun ei ole valoisaa muttei vielä liian pimeääkään.

lauantai 13. lokakuuta 2012

Ja kaupunki vastaa

Kukkahattutädille

Minä kirjoitin kaupungille bussipysäkistä ja perjantaina sain vastauksen. Ihan kohtuullisessa ajassa.

"Hei!

Valitettavasti en uskalla luvata milloin pysäkki saadaan paikalleen.
Katostoimittajan aikamääreissä viikot kun on aikaisemmin muuttunut kuukausiksi.

He ovat kuitenkin ilmoittaneet, että seuraavan 2-3 viikon aikana rupeaisi
tapahtumaan. Mutta katsotaan miten käy.

Ystävällisin terveisin
Projekti-insinööri"


Mukava vastaus. Kukkahattutäti huomioitiin, vähän valoitettiin aikatauluja, muttei luvattu liikoja. Hatunnosto kaupungille.

Aamupuuro

ja sauvakävelyä

Eilinen ilta vierähti Apollossa kun olin katsomassa elämäni ensimmäistä kertaa Stand Up Komiikkaa työkavereitteni kanssa. Varsin viihdyttävää!

Nyt on palattu arkeen. Vuorossa on aamupuuro ja sitten kävelysauvat viuhtomaan kun lähden niitä ulkoiluttamaan naapurinrouvan kanssa. Ja ettei nyt ihan vääräksi mielikuva muodostu, niin kerron vielä, että sauvat ovat olleet eteisennurkassa jo noin kolme vuotta. Eivät ole tätä ennen viuhuneet.



torstai 11. lokakuuta 2012

Yllätyspaketti

Kiitos Ninni!

Maanantaina sain lukea Mintun Helminauhasta, että minut on tavalla tai toisella valittu yllätyslahjan saajaksi! Olin ja olen varsin otettu asiasta.

Paketti tuli perille tänään! Luonnollisesti se piti avata heti, eikä yhtään säästellä. Sieltä paljastui kauniisti pakattu ihana sisältö:

tummaa suklaata, ihana vihko sekä Marimekon pussukka.
 
 
Ja arvatkaapa mitä? Tällä mammalla ei voi olla tarpeeksi pussukoita, eikä ihania vihkoja.
Tumma suklaakin maistuu mainiosti pimenevinä iltoina.
 
Kiitos, kaunis kiitos, ihanasta ylläripaketista Ninnille!
 




keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Kahvilamppu

isovanhemmilta

Kun minä oli alle koulu- ja esikouluikäinen olin päivähoidossa isäni vanhemmilla. Siellä juotiin aina kahden kahvit. Pappa hääri työtuvassa ja mummu sisällä. Kun kahvi oli valmis laitettiin makuuhuoneessa oleva pöytälamppu päälle. Siitä tiesi kahvin valmistuneen. Pappa oli tehnyt lampun mosaiikkijalan ja mummu virkannut lampunvarjostimeen pitsit.

Nyt lamppu koristaa minun makuuhuoneessani ja muistuttaa menneistä.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Kirje kaupungille

Kukkahattutädin paluu

Elokuussa poistui käyttämäni bussipysäkkirumilus. Ajattelin, että jo on aikakin saada parempi tilalle. Sitä parempaa on nyt odoteltu kaksi kuukautta. Paikalle on tuotu vain pohja, soraa ja aidat. Tänään minä kirjoitin kaupungille kauniin sähköpostin, josko se auttaisi?


Tuo nykyinen ratkaisu ei meinaan paljoa sateensuojaa tarjoa.
Aidat vaikeuttavat kulkua kaikilta,
eikä tuo esteettisyyskään nyt ihan silmään pistä.
 

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Voinko auttaa?

Tarvitsetteko apua?

Silloin jos täti raahaa monen kilon painoista ostoskoria kirjakaupan alennusmyynnissä, on ehkä turha kysyä josko täti tarvitsee apua. Kohteliasta se kyllä on.

Kolme tämän päivän hankintaa ylhäällä poikittain. Varsin ihania kaikki.


lauantai 6. lokakuuta 2012

Palkinto

Joulukaktukselta

Jos jättää joulukaktuksensa kesäksi lasitetulle parevekkeelle, unohtaa sitä kastella ja antaa olla lähes omine oloinensa siellä koko kesä, saa usein palkinnon. Niin tänäkin vuonna.




Tiedänhän minä myös, että noita kaktuksia kutsutaan joko joulu- tai pääsiäiskaktukseksi. En tiedä niille eroa, mutta minun kaktukseni tulee olla joulukaktus.

torstai 4. lokakuuta 2012

Runo

Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien (wsoy, 2009)

"Lähti putoamaan lehtenä.
Muutti puolivälissä matkaa mielensä,
muuttui keltaiseksi perhoseksi
ja lensi kokonaan pois."

Nyt on sysky. Ei voi muuta sanoa. Onneksi voi polttaa kynttilöitä, sytytellä pieniä valoja ja juoda teetä. Kissan kehräys ei haittaa lainkaan. Luulenpa, että laitan villasukat jalkaan kun menen nukkumaan. Se tuntuu hyvältä ajatukselta. Ja paljon naamarasvaa myös.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Ajanmääre

keski-ikäiselle

Kuulin tämän tänään ihanalta kampaajaltani ja allekirjoitan täysin:

Ennen laskettiin viikkoja, nyt kuukausia.
Ennen viikot kuluivat yhtä hitaasti kuin kuukaudet nyt.

Ja koska aika todellakin kuluu nopeasti, olen tänä tai ensi vuonna käynyt samalla kampaajalla jo 20 vuotta. Silloin alussa ei hopeisista ollut tietoakaan. Nyt ne peitetään.



maanantai 1. lokakuuta 2012

Polkupyörä

ja kamera

Minulla kulkee aina pieni kamera mukana laukussani. Viime viikolla ikuistin sillä polkupyörän. Se nojasi yksinäisenä puuhun työmatkani varrella ja jäin pohdiskelemaan miten se siihen oli päätynyt. Aikaisin aamulla se vaikutti kovin yksinäiseltä.

Seuraavana aamuna pyörä ei enää ollut siinä. Mikäköhän oli sen tarina?