Sivut

lauantai 18. toukokuuta 2013

Euroviisut

ja muisto

Minä olen aina ollut euroviisufani.

Löysin toisen samanlaisen entisestä ruotsalaisesta kolleegastani, kutsutaan häntä nimellä C. Joskus lähettelimme toisillemme tekstareita aina euroviisujen aikana ja pisteytimme toistemme kappaleet. Aika usen kävin niin, että Suomi sai C:ltä nolla pistettä. Kunnes tuli Lordi. Silloin C:lla oli jo lapsikin, noin 5 vuotias poika. Sen vuoden euroviisuissa sain ensimmäisen viestin jo karsintojen aikana: "Mitä ihmettä tää nyt on?". Kesti hetken ja tuli toinen tekstari: "Poikani on aivan haltioissaan!" ja tekstareita tuli ja tuli ja tuli. Ja Lordi meni ja voitti. Ostin pienen fanipaidan ja lähetin sen C:n pojalle. Paidasta tuli niin suosittu, että sitä käytettiin yötä päivää seuraavat kolme viikkoa.

Pitäisikin kaivaa C:n puhelinnumero esiin. Varmuuden vuoksi, iltaa varten.



2 kommenttia:

  1. Twitterissä on ain bileet isojen tapahtumien aikaan. Sul ois helppokin osallistuu kun sul on tv ja kompuutteri erikseen.

    VastaaPoista
  2. Joo, joku kerta mä vielä aktivoidun Twitterissä! Eilen oli kiinni sekä kone ja telkkakin meni jo ennen puolta yötä. Ei vaan jaksanut!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina.