Sivut

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Isä

Vähän isästä

Isäni on syntynyt vuonna 1934. Hän on käynyt kahdesti sotalapsena Ruotsissa, ensin äitinsä ja kaikkien sisarustensa kanssa ja sitten kahdestaan isosiskonsa kanssa. Sijoituspaikkana oli molemmilla kerroilla Tofbyn kylä pohjois-Ruotsissa. Sijoitusperheen nimi oli Johansson.

Päällimmäisenä muistona ja tuliaisena isälläni on kammo kukkakaalia kohtaan. Sitä oli syötetty pienelle pojalle isolla lusikalla ja sanottu, että sen minkä jumala antaa sinä syöt. Vanhemmillani ei usein laiteta kukkakaalia. Ei, vaikka se on yksi äitini herkuista. Jo pelkkä kukkakaalin tuoksu saa isäni suuhun raudan maun. En ihmettele.

Rippikoulukuva. 

Isälläni on plasmasolusyöpä. Sitä ei voi parantaa. Sen vuoksi hän käy tiistaisin sairaalassa hakemassa pistoksen sekä lääkkeitä. Tänään hän jäi sisään sairaalaan, kehon nestetasapaino on pielessä ja keuhkoihinkin oli jo mennyt vettä. Hapenottokyky oli 90% normaalista. Mitään hätää ei kuulemma kuitenkaan ole, paitsi että sairaalassa tulee aina aika niin pitkäksi.

14 kommenttia:

  1. Komea nuorukainen kuvassa! Eipä ole ihme, jos kukkakaali tökkii!

    Ikävää, että isäsi joutui jäämään sairaalaan, mutta toivotaan, että hän pääsee sieltä pian pois!

    VastaaPoista
  2. Toivotan isällesi hyvää vointia ja pikaista kotiutumista sairaalasta. Sotalasten elämässä oli monenmoisia käänteitä, kukaan tuskin selvisi traumoitta. Onneksi ei ole pakko syödä kukkakaalia.

    VastaaPoista
  3. Toivotaan ettei toimettomuuden lisäksi tuputeta kukkakaalia ja että isäsi vointi kohenee! Jaksamista sinulle.

    VastaaPoista
  4. Kaikkea hyvää komealle isäukolle! (Geenit on aina komeat vaikka ikä veisikin jotain pois :-)

    VastaaPoista
  5. Ahaa, tuolta se filmitähti näytti nuorempana! Komea nuorimies.
    Minäkin toivon, että sairaalassa ei tylsyyden lisäksi vielä syötetä kukkakaalia. Se siitä vielä puuttuisi! Pikaista kotiinpääsyä isällesi.

    VastaaPoista
  6. Isällesi mitä parhainta vointia !
    Komea nuorimies.

    VastaaPoista
  7. Isällesi toivotan parempaa vointia ja Sinulle jaksamista.

    VastaaPoista
  8. Kenellä tahansa tökkisi kukkakaali tuossa tapauksessa!

    Isällesi toivotaan mahdollisimman hyvää vointia. Ja sinulle ja muille perheenjäsenille voimia! Kurjia asioita nuo.

    VastaaPoista
  9. Mama: Aika pahasti kyllä kukkakaali tökkii! Sitä ei sairaalassa ole toistaiseksi tarjottu.

    Cheri: Niin, jos kukkakaali on ainoa trauma mitä jäi, niin se on pientä se.

    Kirsi: Ainakin isä vaikuttaa pirteältä! Se on hyvä se.

    Zepa: Ikä on ihmeellinen asia, jotain se vie mutta myös tuo.

    Saila: Tuntuu viihtyvän nyt hyvin yksityishuoneessaan. Ruokaakin tulee niin paljon ettei jaksa syödä.

    Leenajapojat: Kiitos! Aika nuorelta näyttää rippikoululainen minun silmiini.

    Snabelbacka: Kiitos! Niitä tarvitaan.

    Friedenvaltakunta: Kiitos! On nämä aina vaikeita juttuja, mutta onneksi sairaalassa on ammattitaitoista henkilökuntaa.

    VastaaPoista
  10. Voimia isällesi. Olen onnellinen että 85-vuotias äitini on saanut elää näin kauan. Olen oppinut tuntemaan hänet vasta viimeisen viiden vuoden aikana. Osaan olla suhteessamme aikuinen, vaikka aina olenkin äitini lapsi. Ehkä jaat tunteen (suhteessa isääsi) kanssani, en tiedä. Minä olin 31v kun isäni kuoli syöpään.

    VastaaPoista
  11. Me Like: Kiitos :)

    Inna Vaara: Isäni voi jo paremmin ja kotiutettiin tänään sairaalasta. Tavallaan sitä tuntee omat vanhempansa, mutta ei silti täysin. Ymmärrän ajatuksesi.

    VastaaPoista
  12. Kiva kuulla että isäsi on kotiutunut.

    VastaaPoista
  13. Myrsky ja Minna: Kyllä, kotiutui nopeasti kun lääkkeet alkoivat purra!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina.