Sivut

tiistai 30. joulukuuta 2014

Vuodenvaihde

Mustavalkoinen maailma

Maailma on muuttunut mustavalkoiseksi. Heti kun paukkupakkaset hellittivät alkoi pyry. Vuodenvaihteen kauppa-asiat on hoidettu, rutikuiva pyykki odottaa kerääjäänsä ja pientä järjestelyä täytyisi tehdä muutenkin. Vaan kyllä sitä ehtii. Pikkuhiljaa, ihan hissukseen. Antaa kiireisempien hätäillä.





Oikein hyvää vuodenvaihdetta ja vuotta 2015 kaikille! 

torstai 25. joulukuuta 2014

Kotona

Säästä huolimatta

Vietin aattoa useassa paikassa. Kotona, hoitokissan luona, Porvoossa vanhemmillani. Illaksi pääsin turvallisesti kotiin. Onneksi.


Kun lähdin hoitokissan luota vanhemmilleni kuvittelin sään olleen huono. Lumi pöllysi ja taivaalta tuli jotain jäistä. Tuulilasiin se tarttui tahmeana. Näkyvyys oli hyvä ja tuulilasi pysyi puhtaana kun pidin auton lämmityslaitteen täysillä ja puhaltimet myös. Oli lämmin matka. Toppatakissa.


Lähtiessäni illansuussa takaisin kotiin tilanne oli toinen. Lunta oli tullut varmasti jo viisi tai kymmenenkin senttiä. Koko ajan tuli lisää. Näkyvyyttä ei juuri ollut. Valitsin silti moottoritien. Välillä en nähnyt olinko tiellä vai en. Ajoin pois moottoritieltä, lähes vahingossa, ensimmäisestä liittymästä ja jatkoin matkaani vanhaa Porvoontietä pitkin. Sen nopeusrajoitus 60 km tunnissa oli sopiva matkavauhti. Välillä tulin hiljempaa. Päästyäni kehätielle helpotti. Vasta silloin uskoin pääseväni kotiin ojanpenkan sijaan.

 

Luulen, että minulla oli matkassani suojelusenkeli.

tiistai 23. joulukuuta 2014

Hyvää joulua

ja oikein hyvää uutta vuotta








Täällä virittäydytään joulunviettoon. Lanttulaatikko on uunissa, punajuurisalaatti työnalla ja lahjat hankittu. Lumikin tuli juuri sopivasti.

Rauhallista ja hyvää joulua kaikille! 

maanantai 22. joulukuuta 2014

Valoa kohden

Vihdoin

Nyt mennään kohti valoisampaa aikaa, vihdoin. Marraskuu oli ikävä. Aurinkoa ei juuri näkynyt, joulukuu on ollut huomattavasti parempi. 



Sunnuntaina tuli lunta hetken, tänään hieman enemmän. Maisema kirkastui ja lumityöt ovat hyvää liikuntaa. Ei tarvisi sitten kuitenkaan liiotella sen lumen kanssa, tämä riittäisi hyvin. 

Lukuvuorossa: McCarthy Mary Eikä lintuset laula, Karisto 1997, ostos divarista, 5 eur. 

torstai 18. joulukuuta 2014

Pientä puuhastelua

kotona

Asiat etenevät. Eivät välttämättä aina niin nopeasti, mutta etenevät silti. 

Viime talvena löysin jätekatoksesta pienen lipaston, jonka tuunasin mieleisekseni. Tarkoituksenani on ollut koko ajan päällystää kaapin sisus serveteillä ja nekin ovat olleet odottamassa inspiraatiota jo kauan. Tulihan se inspiraatiokin sieltä sitten viimein. 


Samaan syssyyn päällystin myös askartelutarvikeliikkeestä hankkimani peuran pään. Samalla servettikuosilla.






Kunhan lakka kuivuu, saa pieni kaappi vaativan tehtävänsä takaisin. Siellä säilötään kierrätykseen menevät lehdet ennen niiden siirtymistä taloyhtiön jätesäiliöön. Niin, ja tuota peuran päätä pitäisi kyllä laskea vähän alemmas.

Lukuvuorossa: Hammer Lotte & Soren Kaikella  on hintansa, Bazar 2014, ostos Helsingin Kirjamessuilta, 1 eur. 

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Kuvioita

autossa

Melkein piti jättää ikkunat skrapaamatta. 




Ei sitten kuitenkaan. 

tiistai 16. joulukuuta 2014

Kaikki on suhteellista

Ikä

Kaikki on suhteellista ja riippuu mihin vertaa.  Niin kuin nyt esimerkiksi ikä. Välillä sitä ajattelee jonkun asian ikää ja välillä se ei tule mieleenkään. Toiset paranevat vanhetessaan, toisissa ei ikä näy. 





Lähes hämmästyin kun ryhdyin miettimään käyttämieni keittiöpyyhkeiden ikää. Kapioiksi nimikoidut MK-keittiöpyyhkeet ovat äidinäitini siskon tekemiä. Ne ovat siirtyneet sieltä äidilleni ja sitten minulle. Äidinäitini oli syntynyt 1900 eikä ikäeroa siskon kanssa ollut paljoa. Nämä keittiöpyyhkeet ovat siis satavuotiaat. 100!

UE keittiöpyyhkeet ovat huomattavasti nuoremmat. Ne ovat äitini kapioita ja tehty 50-luvulla.

Kulumisen merkkejä ei näy, värit ovat säilyneet. Silitysrautaa näille olisi kyllä ehkä voinut näyttää ennen valokuvausta, mutta tämän vuoden silityskiintiöni on jo täynnä. Vuoden kiintiöön ei missään nimessä mahdu enempää kuin viisi silityskertaa.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Siivousta ja pyykkäystä

Kotipäivä

Illalla luin myöhään lukuvuorossa olevaa kirjaa. Sen yli 800 sivuinen koko asettaa hieman rajoituksia lukemiselle. Viimeiset parisataa sivua menossa, seuraavaksi valitsen jotain kevyempää. Enkä nyt puhu kirjan sisällöstä. Aamulla heräsin lyhyiden yöunien jälkeen jo seitsemältä. Jatkoin lukemista tunnin, kunnes tuli taas uni silmään. 

Herättyäni lopullisesti tähän harmaaseen joulukuun päivään, ryhdyin siivoamaan. Tavarat ylös lattioilta ja imuri hurisemaan. Sitten pesin kylpyhuoneen lattian ja pyyhin pölyjä. Pesukonekin hurahti päälle. Toista koneellista en voinut pestä, koska Sulo-kissa marssi päiväunilleen saunaan heti ensimmäisen koneellisen valmistuttua. Vielä on astianpesukone tyhjentämättä, sillä ryhdyin katsomaan viikon aikana tullutta postikasaa. Aika paljon mainoksia tulee ilmaisjakelulehden välissä. 

Aamiaisen nautin puoli kahdelta. Vatsa oli kurissut nälkäänsä jo ainakin yhdestätoista lähtien. En vaan malttanut pysähtyä. Eilen kommentoin ystäväni blogissa, etten ole koskaan tehnyt uuniriisipuuroa koska tykkään seistä kattilan vieressä hämmentämässä. Tänään sitten tempaisin riisipuuron uuniin. Aika nopeasti muuttui mieli. 

Ensimmäiset joulukortit tulivat tänään. Ihanaa. 

Olen myös havainnut kuinka pölypallon väri on muuttunut kissan värin mukaan. Ennen oli sellaista cremenpunaista pölykoiraa, nyt tummempaa. Ei niin, että täällä nyt niin paljon sitä pölyä olisi ollut. 
Ei hullumpi päivä. 


torstai 11. joulukuuta 2014

Tuulta ja myrksyä

Tallinnassa

Minua pyydettiin viikonloppuna mukaan Tallinnan päiväristeilylle. Lupauduin ja vasta sen jälkeen katsoin säätiedotuksia keskiviikolle. Tulossa oli syksyn ensimmäinen kunnon myräkkä. Menomatkalla vatsanpohjassa hetken jo tuntui, onneksi vain hetken. Tallinnassa oli niin tuulista, että ostin pipon, paluumatka sujui hienosti. Ei keinuttanut, ei heiluttanut.  










Kannatti käydä. Oli mukava päiväretki. Vasta Katajanokan raitiovaunupysäkillä tuli ensimmäiset kunnon tuntemuksest talvimyrskystä ja bussipysäkiltä kotiin kävellessäni tuli viistosti räntää. 

tiistai 9. joulukuuta 2014

Yllätys

Joignyssä

Kesällä 2013 olin viikon ystävieni kanssa Joignyssä, Ranskassa. Matkasta on aikaisemminkin ollut juttua täällä Muistikirjassa.

Sitten siihen yllätykseen. Puhelimeni näyttää suosikkikuviani vuoronperään ja eilen satuin näkemään kuvan Joignyn kotimme takapihalta. Hämmästyin aikalailla.




Siellä oli lähes samanlaiset tuolit ja pöytä kuin mitä löysimme äitini kanssa kirpputorilta Porvoosta. Kuinka minä olen voinut nämä unohtaa?

maanantai 8. joulukuuta 2014

Joululahja

kotiutettu

Kävin viime viikolla vanhemmillani Porvoossa. Muun seurustelun ohessa ehdimme äitini kanssa pistäytymään myös kirpputorilla. Silmiini osui puutarhakalusto, pöytä ja kaksi tuolia. Ihastuin. Äitini tarjoutui ostamaan ne minulle joululahjaksi ja jostain syystä minä sitten sanoin etten mitään tarvitse. Puutarhakalusto jäi sinne. 

Kun ajelin Porvoosta kotiin kalusto kummitteli päässäni koko matkan. Kotiuduttuani soitin äidilleni ja sanoin, että kyllä vaan. Kyllä minä sen sittenkin haluan. Veljeni ystävällisellä avustuksella kalusto päätyi joululahjakseni ja sain sen viikonloppuna kotiin. 




Kyllä olisi kovasti harmittanut, jos tämä olisi mennyt sillä välin kun minä arvuuttelin haluanko vai en. Tämä pieni ryhmä sopii takapihalleni paremmin kuin hyvin. 

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Joulukortit

Kirjoitettu

Minä kuulun vielä siihen joukkoon, joka lähettää paperisia joulukortteja. Joulukorttikuva on otettu, kortit tilattu ja kirjoitettu. Parhaiten kirjoittaminen sujuu kynttilänvalossa Sulo-kissan päiväuniaikaan. Kynttilöitä täällä ei muuten ole poltettu lainkaan, paitsi ulkolyhdyissä. Turvallisuussyistä. 




Alkuviikosta täytyy vielä käväistä postissa hakemassa punaisia kuoria ja laittaa kortit postiin. 

perjantai 5. joulukuuta 2014

Kissakortteja

kehyksissä

Keittiön kuvakokoelma on muuttunut jouluisemmaksi. Neljä kuvan postikorttia olen tilannut aikanani Keijumökistä ja mukaan on tullut myös yksi kakkupalaa tarjoileva kissa. Sen olen ostanut joskus Englannista.




Minua nämä Linda Peltolan kissakortit viehättävät kovasti. Tuovat hyvän mielen. Lindan töihin voi käydä tutustumassa Keijumökki-nettikaupassa ja hänen ihanaa kotiansa ja Mimma-kissaa pääsee ihastelemaan Romppalan blogissa.

Eikä tämä ole mikään maksettu mainos, vaan aito henkilökohtainen suositus.

torstai 4. joulukuuta 2014

Luciatåg-kynttelikkö

Suunnittelija Sten Bengtsson (1915 - 1991, Ruotsi)

Tämä luciajunaksi nimetty kynttelikkö on säilyttänyt paikkansa ja ihanuutensa. Jouluvalo koristaa ja valaisee keittiöni ikkunalla joulukuun alusta ainakin vuodenvaihteeseen asti.


Kyntteliköstä löytyy vaikka kuinka ihania kuvia netistä. Yllä olevassa kuvassani on mukana ripaus kissanminttua, kissatalouteen sopivaa kasvia. Eikä se kuvaaminen kissatalouksissa välttämättä muutenkaan kovin helppoa ole.


Kuviin saattaa nimittäin hiipiä kissa, silloinkin kun on tarkoitus kuvata jotain muuta.