Sivut

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Joskus riittää

vain yksi

Minä en ole ollut mikään karkkihirmu, enemmänkin suolaisen ystävä. Jostain syystä makuni on viime vuosina muuttunut ja nykyään kunnon ruokailuun kuuluu aina myös jälkiruoka. Jälkiruuan ei tarvitse olla mitään isoa ja ihmeellistä, se voi olla makea hedelmä, muutama suklaa tai kahvi. 


Paras jälkiruoka on pieni ja sellainen, että sitä ei tarvitse santsata vaikka olisi kuinka hyvää. Sellainen, että yksi riittää. Nämä ystävältä saadut Itävallan tuliaiset, Salzburgilaiset Mozartin kuulat, ovat ihan täydellisiä. 


Niin täydellisiä, että tänään jouduin syömään yhden myös ruisleipäaamiaiseni jälkeen. 

Lukuvuorossa: Cabot Meg Size 12 is not fat, pokkari, ostos Hesyn kirppikseltä, 20 senttiä. Luen edelleen myös Nelson Mandelan omaelämänkertaa, mutta halusin jotain kevyempää rinnalle. 

PS.  Ja muistiin itselleni: Tietokoneeni z-kirjain ei oikein toimi. Ilmeisesti sille ei ole ollut käyttöä, paitsi tätä postausta tehdessä. 

17 kommenttia:

  1. Mozartinkuulat on ihan täydellisiä! Ihan milloin vaan ja vaikkapa halpakaupan halpisversionakin (yltiömakea!) mutta se meillä myytävä perinteinen punaisessa rasiassa on ihan parasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella täydellisiä! En ole koskaan Mozartinkuulia itselleni ostanut, vaan saatanpa nyt joskus ostaakin.

      Poista
  2. Onneksi z on vähän harvinaisempi suomen kielessä, ettei mene hermot :-D
    Nam, Mozartin kuulat on kyllä hyviä, ja nuo on vielä tyylikkäämmän näköisiä! Luksusta on aamiaisen jälkiruoka, ja ihanaa kun sellaisen pystyy toteuttamaan ihan kotona, ei tarvitse olla missään matkalla viiden tähden hotellissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi niin! Tuollaiset ns pikkuasiat voivat joskus viedä hermot tehokkaasti.

      Poista
  3. No kyllä silloin, jos tuollaisia on jemmassa, on jälkiruoka tarpeen myös iltapäiväkahvin ja välipalankin jälkeen;)

    VastaaPoista
  4. Näyttää kyseinen melli siltä, ettei todellakaan ole pahaa. :)

    VastaaPoista
  5. Näyttävätkin kauniilta ja houkuttelevilta. Minulle ei vain riittäisi yksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei yleensä yksi riitä täälläkään, mutta nämä tekevät poikkeuksen.

      Poista
  6. Makea jälkiruoka kuuluu jokaiseen pe-su ruokailuun, ainakin. Miksei joskus aamupalankin jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni hemmottelu on sallittua aina silloin tällöin!

      Poista
  7. Apua, nyt karkkihammas heräsi eikä mul oo mitään antaa sille!

    VastaaPoista
  8. Sinun täytyy varmaan syödä useita kertoja päivässä, että voit ottaa jälkiruokaa ;)
    Onneksi ei k jumittunut, mitä sitä tsetalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on käynyt mielessä :) Mutta näitä on sen verran vähän, että täytyy säästellä. K:n kanssa olisi ollut ikävämpää...

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina.