Sivut

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Vastauksia

Haaste Pirkolta

Elämää ja Elämyksiä -blogissa säännöistä sanotaan näin:


Säännöt ovat seuraavat:

Haastaja kertoo sinulle viisi aihetta
Haastetun tulee kertoa top5 listansa jokaiseen aiheeseen
Haastetun on keksittävä uudet 5 aihetta
Haaste on annettava viidelle eri blogille (ei takaisin haastamista)
Haaste on kiertäessään vähän muuttanut muotoaan,
ainakin osa kysymyksistä on jo sellaisia, että
niihin ei välttämättä voi vastata top-5 listalla.
Ei välitetä siitä.

Pirkon kysymykset kuuluvat seuraavasti: 

1. Kerro viisi sellaista asiaa itsestäsi, joita et ennen ole blogissa kertonut
2. Mieleenpainunut eläinmuisto?
3. Valitse puutarhastasi 1 tai vaikka 5 mieluista paikkaa, kerro miksi valitsit ne?
4. Lempirunosi nyt tässä hetkessä?
5. Missä olet ja mitä teet kymmenen vuoden kuluttua?

Ensimmäinen ajatus Pirkon kysymyksistä on, että ne ovat vaikeita. Tosi vaikeita! Ja koska säännöistä on tässä haasteessa näemmä aikaisemminkin lipsuttu, jatkan samaan malliin. En haasta ketään. Enkä edes keksi uusia kysymyksiä, mutta vastaan kyllä: 

1. Olen hymyillyt elämäni aikana niin paljon, että olemattomiin hymykuoppiini tai kohtaan missä niiden hymykuoppien pitäisi olla, on tullut ryppyjä. Huulessani on arpi, koska puhalsin kerran vahingossa Onni-kissani korvaan. Vasemmassa käsivarressani on myös arpi, sillä huonekalujen paikkoja siirtäessäni, en muistanut muuttunutta järjestystä, vaan istuin lasivitriiniin. Kolme asiaa tuntuu ihan hyvältä määrältä tähän kohtaan. 

2. Näitä on useita! Jos valitsen viimeaikaisista yhden, niin se on ehdottomasti osallistumiseni Pinkkitassun H-pentueen synnytykseen. Tästä pentueesta tulee kaveri Sulo-kissalleni. 

3. Tähän puutarhakohtaan on pakko kertoa se, miksi tähän nykyiseen kotiini muutin. Halusin kissoilleni ulkotarhan! Joten valitsen tähän sen ulkotarhanurkkauksen. On ollut kovassa käytössä ja luksusta kissoille. 

4. Juuri nyt ei tule mieleen kuin yksi: Vapaa kuin taivaanlintu, sinä intät pullasorsa. Olisikohan Risto Rasaa? Kuvastaa tunnelmia siitä minkälainen olo on nyt kun on aikaa, muttei rahaa toteuttaa haaveitaan. 

5. Vietän sunnuntaita kotonani, odotan innoissani seuraavaa työpäivää, olenhan unelmieni työpaikassa. Olen juuri nauttinut aamiaiseni, kupillisen cappucinoa ja croissantin. Ulkona tulee hiljalleen lunta, taustalta kuuluu rauhallista melodista musiikkia ja kissojeni leikkimisen ääniä. Elämä hymyilee. 


11 kommenttia:

  1. Toivottavasti voit kymmenen vuoden kuluttua palata mielessäsi tähän hetkeen ja todeta, että kaikki toivomasi on totoututnut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jopas mun kone "toteutti" sanan hauskasti....mää ihan varmasti sen oikein naputtelin, ihan varmasti ☺

      Poista
    2. Toivotaan niin!

      Minäkin olen viime aikoina "kirjoittanut" vaikka mitä kun puhelimen autocorrect-toiminto on muuttanut sanoja :)

      Poista
  2. Kiitos ja kumarrus vastauksista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :) Oli mukava miettiä näitä, vaikka aluksi vaikeilta tuntuivatkin!

      Poista
  3. Minuakin kosketti tuo kymmenen vuoden kuluttua kohta. Oikein hartaimman mukaan toivon kaiken olevan jo paljon aikaisemmin, mutta silloinkin juuri noin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaisemmin ja vielä kymmenen vuoden kuluttua :)

      Poista
  4. Emäntä: Hyvin vastattu! Minullakin on viimeistelyä vailla vastaukset samoihin kysymyksiin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasinkin, että samoja asioita pääset pohdiskelemaan.

      Poista
  5. Mukavat vastaukset ja varsinkin tuo viimeinen osui just kohdalleen.

    VastaaPoista
  6. Viimeinen oli tosiaan ihan paras. Sellaista toivon minäkin, sinulle ja jopa itselleni :)

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina.