Sivut

lauantai 17. syyskuuta 2016

Viikonloppua

ja pientä puuhaa

Välillä kaipaan viikonloppua, jolloin ei ole mitään etukäteissuunnetelmia. Ei pakkoa tehdä sitä eikä tätä. Sellaisia  on nykyään aniharvoin. Liian harvoin, jotta extempore tekemiselle jäisi tilaa. Tai turistipäivälle Helsingissä tai pyjamapäivälle kotona.



Välillä taas viikonloppu tuntuu pitkältä ja rentouttavalta ja Porvoon visiitti, syntymäpäiväjuhlat ja keramiikkakurssi tuntuvat mahtuvan viikonloppuun enemmän kuin hyvin. Voisin melkein väittää, että viikonlopuissa on välillä eri määrä tunteja.

10 kommenttia:

  1. Se että joinain viikonloppuina on enemmän tunteja ei liity siihen kuinka paljon on saanut aikaiseksi tai onko nukkunut pitkään ja " ollut saamaton ". Näin mun kojemuksen mukaan.
    On aika ihmeellistä...liittyyköhän se johonkin mielentilaan ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se on mielentila joka sen pituuden määrittelee. Ostan ajatuksen.

      Poista
  2. Luulen, että olet oikeassa...noiden tuntien suhteen..:)

    VastaaPoista
  3. Minulla sellainen "aherrusviikonloppu" irroittaa paljon paremmin työasiat mielestä, kuin löhöviikonloppu. Vaikka ei olisi nukkunut pitkään, niin on paljon virkeämpi olo maanantaina. Tosin välillä on pakko pitää nollausviikonloppuja tai ainakin päiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun vain aina pystyisi huomaamaan millaisen viikonlopun kulloinkin tarvitsee.

      Poista
  4. Tuo on muuten ihan totta! Viikonloput ovat hyvin erilaisia. Joskus on hyvä olla vain kotona, joskus taas sellainen, että tekee monenlaista, saa viikonlopun tuntumaan minilomalta.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina.