Päässä on pyörinyt kaikenlaisia ajatuksia siitä ja vähän tuostakin. Monasti olen autonratissa ollessani miettinyt, että tästä kyllä kirjoitan. Sitten kun olen päässyt kotiin, ovat ajatukseni kadonneet kuin tuhka tuuleen.
Ainakin olen mietiskellyt asioiden perspektiivejä, mikä on iso asia jollekin ja mikä toiselle. Edelleen mietin, että pitäisi kuvata kaksi liikenneympyrää, ne mistä pidän, mutta se taisi nyt tältä vuodelta jäädä. Olen miettinyt sitä miten seitsemän lämpöastetta tuntuu nyt hyytävän kylmältä ja miten keväällä asteiden takaa tuntuu jo kesän lämpö, Sitten oli vielä niitä kaikista parhaimpia ajatuksia, niitä missä oivalsin. Täytyy vain toivoa, että omaksuin oivallukseni ja ne jäivät elämään alitajuntaani. Mistään muulta en nyt tunnu niistä kiinni saavan.
Lukuvuorossa: Pakkanen Outi, Peili, Otava 2016, omasta kirjastosta.
Voi vitsi miten osuvasti sanottu. Kuningasideoita tulee ja menee, on hieno hetki oivaltaa jotakin kristallinkirkasta.
VastaaPoistaMulla on puhelimessa äänitys yhden napinpainalluksen takana just siksi, että auton ratissa niitä ideoita usein tulee. Koska mä työkseni myös kirjoitan, haluan ne muistiin.
Jos se yhtään lohduttaa, ei ne kuningasajatukset usein sitten äänitettä purkaessa enää olekaan niin ihmeellisiä. Tai ainakin niitä on äärimmäisen vaikea jakaa sanoiksi niin, että joku muukin tai edes itse siitä jotain ymmärtäisi. Joskus se tajuaminen on niin ohikiitävä hetki, ettei siitä edes saa uudestaan kiinni, vaikka olisikin jotain tallennettuna muistiin.
Ehkä tärkeintä onkin se ihana oivaltamisen hetki, sillä siitä saa virtaa.
Mutta onhan sekin jotain, että voi pitää ajatuksiaan kuningasajatuksina joita ei vain muista :)
Poista♥
VastaaPoistaKiitos
PoistaTuota samaa olen joskus miettinyt minäkin....syksyllä 10 astetta on kylmä ja keväällä niin ihanan lämmin♥
VastaaPoistaSiellä asteiden takana on joko lämpöä tai hyytävää kylmyyttä, ei juuri koskaan pelkkiä asteita.
Poista