lauantai 17. joulukuuta 2016

Voi elämä

kiihtyvä elämä

Elämä menee eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla. Kun ei vielä ole oikein saanut syksystäkään irti, on jo talvi ja huomaamattani joulu. Joulukoristeet ovat visusti tallessa, esille niitä ei ole vielä laitettu. Ehkä ensi jouluksi sitten? Joululahjoja on hankittu muutamia, muutamia puuttuu.


Kalenteri täyttyy vieraista ja uusista ystävistä. Ruokakauppaan ehtii harvoin ja silloinkin sitä yleensä ostaa jotain kissoille, kermaviiliä ja kananmunia tai jauheliaa tai sydäntä. 


Minä haaveilen kaupungista ja epämääräisestä vaeltelusta, vaikka kotonakin on hyvä. Haluaisin lukea kirjoja ennen höyhensaaria, mutta höyhensaaret kutsuvat ilta illan jälkeen vain muutaman sivun jälkeen. Joskus jopa ennen niitä sivuja, niin kuin esimerkiksi nyt.


6 kommenttia:

  1. Olen huomannut, että lukeminen on hyvä unilääke....vaikka miten mielenkiintoinen kirja olisi..:)

    VastaaPoista
  2. Voi että, kuulostaa siltä, että sinulla ei nyt ole oikein aikaa olla vaan. Toivottavasti sekin aika vielä koittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tuli joulu! Yksi päivä yksin kotona ja virtaa tuli taas kummasti.

      Poista
  3. Kuulostaa ihan ruuhkavuosilta, tai ainakin -kuukausilta! Vaeltelu ja oleilu tekisi nyt poikaa, toivottavasti siihenkin hiukan aikaa löytyy. Ainakin keväällä sitten. Pidä huoli itsestäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilinen pyjamapäivä latasi taas akut, aika kiirettä on pitänyt ja vaikka tuota valokuvauskurssia kovasti odotinkin, tuntui ettei viikonloppua ollut ollenkaan.

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa aina.