Sivut

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Hyvän sään pöyräilijöiden -kerho

ja teoria juhannussäästä

Kolmas kerta pyörällä töihin. 


Vastatuuli hidasti matkantekoa, seura oli sama, reitti eri. Katsastimme nimittäin myös Haagan rhodopuistoa polkiessamme töihimme.


Hyvän sään pyöräilijöiden -kerho oli sopinut pyöräilevänsä töihin kahdesti tällä viikolla ja vaikka toinen jäsenistä yrittikin keksiä tekosyitä välttääkseen pyöräilyn, jäi siitä itsellensä ajoissa kiinni. Hyi hyi minua. Onneksi pyöräilimme, sillä saattoi olla viimeisiä hetkiä nähdä puiston kukkaloistoa, iltapäivän rankkasade taatusti teki tehtävänsä.


Töissä vilkuilimme juhannussäitä. Niistä minulla on sellainen teoria, että säätieteilijät ovat kaikki yhdessä ja samassa juonessa. Kertovat meille hyväuskoisille kansalaisille, että juuri tänä juhannuksena on erityisen kylmää ja sateista. Kun sitten muutamaa päivää ennen poistavat ennusteestaan sen sateen, kaikki ovat tyytyväisiä ja hokevat toisillensa: "Kunhan ei vaan sada." Siinä sitten unohtuu, että lämpökin olisi ollut kiva. Jostain radio-ohjelmasta kuulin, että helteinen juhannus olisi ollut viimeksi vuonna 1999.


Pitäisikö juhannus vaihtaa heinäkuulle? 

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Nam

Olipa hyvää

Vaikka viikonloppuisin kokkaankin mielelläni aina ei vaan ehdi. Tai viitsi. Jos nousen sängystä seitsemän jälkeen, saattaa silti käydä niin, että aamukahvit keitän vasta puolilta päivin. Sitten venähtää lounas ja siitä tulee myös illallinen. Viikonloppulauantaina näin kävi kun en puuhasteluiltani millään malttanut. 


Onneksi kaapista löytyi pastaa, Tescon valmiskastike (tomaattiricotta, muistaakseni), purkki oliiveita, paremmat päivänsä nähnyt pecorinojuustokannikka ja pihalta ruukusta salviaa. Erinomainen ateria. Mukavaa, että Tescon valikoimia saa nyt (rajoitetusti) Suomestakin. Jostain olen ollut lukevinani, että ovat olleet aikaansa edellä näissä valmisruuissa, vai oliko tämä puolivalmiste? Niin tai näin, mutta herkullista oli.

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Nyt lähtee

asiat etenemään

Pitkän hiljaisen kauden jälkeen asiat etenevät. Ei tarvita kuin yksi ystävä, joka ottaa suunnittelu- ja insinööritaitonsa esiin. Alkuun tosin tarvittiin herkkumenú sekä kuplajuomaa, tarkempi suunnittelu hoitui ilman. Nyt on tarkoitus muokata pikku piha uuteen uskoon.

Oma


Asiat etenevä pikku hiljaa. Listalla on mm:


  • Kissatarhan uusiminen: tarjous saatu, mutta odottaa, sillä tekijällä edessään pieni leikkaus
  • Ison Tuijan kaato, tuo enemmän tilaa rhodolle
  • Kevätesikoiden karsiminen
  • Toiselle puolelle matalahko kohopenkki
  • Aitojen pesu ja maalaus
  • Pation reunoilla olevat istutusalueet uusiksi (osittain)
Naapurin

Kaikenlaista ja vielä enemmän. Toisen puolen naapurin kanssa sovittu jo villiviinin leikkaamisesta, aidan pesusta ja maalaamisesta. Toinen puoli vielä keskustelematta. Nyt lähtee. Parvekkeenkin voisi maalata. Sekin on ollut ajatuksissa jo pitkään.

Lukuvuorossa: Pamela Hartshorne: House of Shadows, PAN Books, 2015, lainassa ystävältä. 

torstai 15. kesäkuuta 2017

Kaksi

kertaa


Olen päässyt pyörällä töihin nyt kahdesti. Se on kaksi kertaa enemmän kuin viime kesänä. Toinen kerta tuntui puolet helpommalta kuin ensimmäinen. Tähän voi jäädä koukkuun.

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Päivän positiiviset

Sateisena maanantaina



  • Sade on huuhtonut pois keltaisia siitepölyesiintymiä paikoista minne vaan on ylettynyt
  • Sade on pessyt autoni, eikä koneellista pesua tarvitse harkita vielä tällä viikolla
  • Luonto saa tarvitseammansa vettä 
  • Minä sain siivottua työpöytäni (osittain)
  • Kohta valmistuu koneellinen pyykkiä 
  • Astianpesukonekin (ikä n 17 v.) jaksoi vielä pyörittää erän
  • Olen säilyttänyt malttini, enkä enää kiukuttele kun sukkahousut ovat kietoutuneet muuhun pyykkiin
  • Muistin heittää muutaman kesähuivin koneeseen, sekä väriä keräävän lapun
  • Kitkeminen on helpompaa kun maa on kostea
  • Sireenien tuoksu leijailee kotipihalla houkuttelevasti
  • Pienen pihani pioni ei kuki vielä (yleensä silloin kun kukat ovat avautuneet, vettä tulee kuin saavista kaatamalla)





Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Ei siis yhtään pöllömpää.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Minuuttiaikataulu

Minuutit, tärkeät minuutit

Minä ilmoitin eilen ystävälleni olevani kohtaamispaikassa, jota tosin en yksilöinyt, kello 18.05 ja lisäsin minulla olevan minuuttiaikataulun. Matkalla, autoni kellotaulua vilkuillessani, huomasin radion antaessa aikamerkkiä, kellon edistävän nelisen minuuttia. Rannekelloni oli kymmenen minuuttia jäljessä. Paikalla olin kolmea minuuttia etuajassa ja viisas ystäväni oli kahden mahdollisen kohtaamispaikan välissä.

Kuva toisen viisaan ystäväni ottama.
Minun kamerallani, lähestulkoon minun säädöilläni,
kun valitin kamerani ottavan suttuisia kuvia. 

Että pitäisikö taas välillä vähän hengähtää ja ajatella? Sillä oikeasti kiirettä ei ollut. Se vain tuntuu tarttuvan matkaan töistä.

torstai 8. kesäkuuta 2017

Suora vai mutkikas

Lyhyempi vai pitempi

Tulin siihen lopputulokseen, että menen mielummin mutkitellen ja hieman pidempää matkaa määränpäähäni kuin lyhempää reittiä suoraa tietä sivuilleni vilkaisematta.




Pätee moneen asiaan elämässäni. Mutkitellen näkee enemmän, eikä koskaan voi tietää mitä seuraavan mutkan takaa paljastuu. Mutkitellen säilyy mielenkiinto vaikka tavoite koko ajan olisikin selvillä.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Viikonlopun brunssi

Ruplassa, Helsinginkadulla

Viikonloppuna kävin jälleen ystäväni Anan kanssa brunssilla. Tällä kerralla paikaksi valikoitui Rupla. Olin vaikuttunut. Ruoka oli herkullista ja kattaukseen jono. Meillä oli pöytävaraus, kuten asiaan kuuluu. Hinta oli laatuun nähden sopiva, 23 euroa henkilöltä.







Tyydyin kylmiin ja jälkiruokiin. Lämmintä en maistanut, enkä kahvia. Hetken kyllä ihmettelimme onko kahvia tarjolla lainkaan, mutta löytyi se lopulta kassan vierestä. Anaa lainatakseni, tuntui kuin olisi Berliinissä ollut. Kerrassaan erinomainen paikka.

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Pienet juhlat

Skoda-siskot

Minulla on biologinen veli ja henkiset siskot. Ensimmäistä kertaa olimme yhdessä siskomatkalla elokuussa 2008 kun aloitimme matkamme Göteborgista ja matkasimme läpi Tanskan vuokra Skodalla. Kun muuta sanovat skåål, me sanomme skoda ja niin meistä sitten tuli Skoda-Siskot.


Kaksi meistä on asunut pääkaupunkiseudulla ja yksi muualla. Nyt olemme saaneet kolmannenkin osa-aikapääkaupunkilaiseksi. Sitä piti juhlia kuohuvalla ja mansikoilla ja käydä testaamassa paluumuuttajan lähibaaria hodarin ja ranskalaisen siiderin verran.


Seuraavaa siskomatkaa mietimme jo hiukan ja ensi vuonna meillä on 10-vuotisjuhlavuosi. Skoda!

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Iloa ja surua

Viikonloppuna

Viikonlopun saldo:
  • vieraita, teetä, juustoa ja ajelu Porvooseen
  • vierailu äidilläni - omenapuut eivät ihan vielä kuki

  • lääkitys aloitettu - tiedätte kyllä mikä
  • D-vitamiinit otettu
  • surumielinen puhelu äidilleni - vuosi sitten Orvokin nimipäivänä 3.6. isäni meni taksilla sairaalaan, eikä sieltä enää kotiin palannut
  • rauhaisa aamiainen
  • ostoksilla - kotiin kaapelikourua, jonne voi piilottaa johdot (terveisiä vaan Namu Naukulalle)
  • lepohetki sohvalla ja valmistautuminen kaupungille lähtöön
  • ystävän uutta kotia katsomassa Lauttasaaressa
  • hodari-illallinen ja ranskalainen siideri
  • siivousta
  • brunssi ystävän kanssa - oli hyvä, ansaitsee oman postauksensa
  • bloggailua ja blogikommentteihin vastaamista
  • parit pesukoneelliset pyykkiä
Erinomainen viikonloppu, jota ikävä kyllä varjostaa vuoden takaiset tapahtumat ja viime öiset Lontoon tapahtumat. Voimia tarvitaan.


tiistai 30. toukokuuta 2017

Toteutunut ajatus

Pyöräillen

Minä. Menin. Pyörällä. Töihin. 

Ja menen toistekin. Ihan varmasti menen. 

maanantai 29. toukokuuta 2017

Pyöräillen

töihin

Viime vuonna sain ja hankin syntymäpäivälahjakseni polkupyörän, enkä mennyt sillä töihin kertaakaan. Kesä kului vähän kuin sumussa isäni joutuessa kesäkuun alussa sairaalaan. Tänä keväänä olen jo kerran harkinnut lähteväni pyörällä, mutta viime tipassa keksin itselleni jonkun oikein hyvän tekosyyn.



Huomiselle on sovittu treffit ystävän kanssa puolimatkaan. Pienen patistuksen saattelemana kävin tarkastamassa onko renkaissa ilmaa ja pakkasin reppuni. Lähtöaika ja treffiaika on synkronisoitu ja nyt pitää vielä toivoa ettei aamulla sada.

Jokohan nyt pääsisin matkaan?

lauantai 27. toukokuuta 2017

Lempeä lauantai

ja kylmä kun mikä!

Ystävällinen, tai ainakin kissamainen, herätys oli tänä aamuna kello 5.50. Hetken sinnittelin, seitsemän jälkeen oli noustava. Kissoille ruoka ja haahuilua yöpaidassa valoa ja ikkunoita ihaillen, ilmaisjakelulehti, tuoretta ananasta ja kookosvesi  (yök!), kissojen leikittämistä ja hetkeä myöhemmin aamukahvi ja espanjalaisia leivonnaisia (eläköön se saksalainen kauppa!). Lauantai, eikä kiirettä minnekään.


Tähän voisi vaikka tottua.

torstai 25. toukokuuta 2017

Valoa ja tilaa

Uusi rakastuminen

Muistan kuinka kävelin exäni kanssa nykyiseen kotiini ja rakastuin asuntoon heti. Taustalla toki oli pari erittäin huonoa kokemusta asuntonäytöistä. Avomiehestäni tuli ex reilut pari vuotta myöhemmin ja minä jäin tänne asumaan. Välillä on harmittanut, välillä olen tykännyt ja nyt olen jälleen rakastunut kotiini. 

Syynä, mikäs muu, kun valo ja osittain valmistunut ikkuna- ja oviremppa. Mikä ero entiseen! Mikä valo! Mikä raikkaus! Oi oi. Olenpa iloinen.

Välillä olin uupua kaiken roudaamisen, järjestelyn ja siivouksen vuoksi, mutta kyllä kannatti. Sain onneksi myös apua kun Saaripalstan Saila tuli apuun enkelin lailla. Tänään pesin loputkin ikkunat ja vielä on vähän järjestettävää, mutta nämä ovat näitä pieniä juttuja enää.






Ulko-oveen tuli ikkuna ja sepä vasta valoa tuokin. Aikaisemmin eteinen oli pimeä kuin mikä, vaan eipä ole enää. Olenpa onnellinen.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Eipä juuri muuta

Toukokuinen sunnuntai

Kissat on viety hoitoon, pihalla järjestetty kesää ja harjattu hämähäkin seittejä pois. Lautoja pesty ja yksi hyllykkö hävitetty. Sisätilat saivat muovituksen ja ehdin minä hetken jääkiekkoakin katsella. Ja koska tämä ei ole sisustusblogi, voin hyvin julkaista pari kuvaa.






Kunhan siirrän itseni pois sohvalta, muovitan vielä sohvan ja sen jälkeen kissojen tornin. Televisio täytyy suojata myös. Aamuksi jää vielä sänky. Sitten täytyy jännittää yhden työpäivän ajan mitä täällä on tapahtunut ja onko remontti saatu yhden päivän aikana tehtyä. Uusi avain minulla jo avainnipussa onkin.

Sitten toivoisin, että nämä projektit olisivat hetkeksi tässä. Kaksi vuotta sittenhän täällä tehtiin pattereiden termostaattiremppa ja silloin se venähti kohdallani pitkäksi. Itse remontin lisäksi täällä oli vesivahinko ja nukuin kolme viikkoa työhuoneen lattialla patjalla. Kun muitakin stressaavia asioita on ollut, kuten uusi työ, isäni sairaalaan joutuminen ja menehtyminen, muistotilaisuuden järjestäminen ja sitten vielä ne vaihdevuodet, niin jotenkin toivoisin, että saisi hetken hengähtää omassa elämässä kun työelämässä tapahtuu ihan tarpeeksi.

lauantai 20. toukokuuta 2017

152

Tekemätöntä asiaa

Maanantain ikkunaremppaa varten on tekemättä ainakin 152 asiaa, jalkapohjat huutavat apua ja minä tyttö päätin sitten kääriä matot rullalle imuroimatta. Ehkä sitä sitten huone kerrallansa jaksaa siivota kunnolla kun rempan pölytkin on saatava pois? 

Tavaroita on siirrettävä sisällä ja ulkona. Verhot olen poistanut ikkunoista ja kolme koneellista jo pessytkin. Vaan vielä on hommaa. Onneksi ystävä tulee illemmalla auttamaan muutaman raskaamman huonekalun siirtämäisessä. Rankkaa. 



Miksi ihmeessä tämäkin piti jättää näin viime tippaan? 

torstai 18. toukokuuta 2017

Kesä tulee

oletko valmis?

En taida vielä olla valmis kesään. Haluaisin ensin kevään, sellaisen hetken jolloin tuntisin lämmön kylmän tuulen takana ja haistaisin kevään, mutta jos säätiedotuksiin uskoo kesä tulee huomenna.



Eikä minulla ole kesävaatteitakaan! Mitä ihmettä minä viime kesänä käytin? Aina sama homma kun vuodenaika vaihtuu. Vaatekaupoille ei oikein olisi vara mennä kun ikkunaremontti tuo kustannuksia, perintövero myös. Vaan odotetaan ja katsotaan nyt ensin mitä sieltä huomenna tulee.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Ikkunat ja ovet

Remontti

Ensi viikolla pitäisi vaihtua ovet ja ikkunat, perjantaina aikaisintaan. Saa nähdä vaihtuuko vai ei, sillä viime viikon lopussa ei liikehdintää juuri näkynyt, eikä ikkunoita ja oviakaan keskipihalla ollut. Toimitusvaikeuksia vai jossain muualla samanaikaisesti aloitettu remppa? Siinäpä vasta kysymys.

Niin tai näin, niin täällä on aloitettu valmistelut. Ikkunalaudat on poistettu niiden kahden ikkunan edestä, joissa sellaiset olivat. Toisen kanssa tarvitsin apuja, sillä onnistuin pyöräyttämään ristipääruuvin pyöreäksi, eivätkä minun harjoitukseni auttaneet, vaikka kuinka you tube -videoita aiheesta katselinkin.


Syntymäpäivien, äitienpäivän ja muiden aktiviteettien lisäksi ehdin maalaamaan ikkunalaudat ensimmäisen kerran. Vielä tarvitaan toinen kerta ja nyt täytyy toivoa, ettei yöllä olisi pakkasta. Väriksi valikoitui valkoinen, koska ikkunan puitteet tulevat olevaan valkoiset, ulkopuoli säilyy ruskeana kuten tähänkin asti.

 Hankin pihalle muutaman laventelin samalla reissulla kun hankin veljeni ja minun yhteisen  äitienpäivälahjan. Tuntuu jo vähän keväältä? Puissakin jo vihertää.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Näyttelykausi avattu

Palaan listaan

Vaan ennen sitä, kiitos teille kaikille jotka kommentoitte edelliseen avautumiseeni joko blogissa tai muita kanavia pitkin. Helpotti kovasti. Kiitos.


Helmikuussa tein listaa asioista, joihin haluan ryhtyä. Tuntuu kuin siitä olisi jo ikuisuus. Sen jälkeen olen ottanut asiakseni myös tehdä asioita. Museokortti tuli hankittua viime viikonloppuna ja nyt sitä voi vinguttaa vaikka ja kuinka. Se onkin paras kortti vinguttamiseen, muista kun tuppaa tulemaan lasku perässä.


Ystävän kanssa kävin katsomassa Taidehallissa Anu Pentikin näyttelyn kolme tilaa. Se on auki vielä muutaman päivän. Kannattaa käydä katsomassa, jos lähistöllä liikkuu.












Kävimme myös HAMissa. Tove Janssonin töitä katselee aina mielellään, mutta muuten ei oikein ollut nyt minun juttuni.

Kierroksen jälkeen tuli nälkä ja vuorossa oli erittäin myöhäinen brunssi, päädyimme Mestaritalliin. Brunssi oli hintaansa nähden (yli 25 €) kovin vaatimaton. Vaikka varmasti muuten tulen Mestaritallissa kesällä käymään toistekin, niin brunssille sinne ei tarvitse mennä.