sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Iloa ja surua

Viikonloppuna

Viikonlopun saldo:
  • vieraita, teetä, juustoa ja ajelu Porvooseen
  • vierailu äidilläni - omenapuut eivät ihan vielä kuki

  • lääkitys aloitettu - tiedätte kyllä mikä
  • D-vitamiinit otettu
  • surumielinen puhelu äidilleni - vuosi sitten Orvokin nimipäivänä 3.6. isäni meni taksilla sairaalaan, eikä sieltä enää kotiin palannut
  • rauhaisa aamiainen
  • ostoksilla - kotiin kaapelikourua, jonne voi piilottaa johdot (terveisiä vaan Namu Naukulalle)
  • lepohetki sohvalla ja valmistautuminen kaupungille lähtöön
  • ystävän uutta kotia katsomassa Lauttasaaressa
  • hodari-illallinen ja ranskalainen siideri
  • siivousta
  • brunssi ystävän kanssa - oli hyvä, ansaitsee oman postauksensa
  • bloggailua ja blogikommentteihin vastaamista
  • parit pesukoneelliset pyykkiä
Erinomainen viikonloppu, jota ikävä kyllä varjostaa vuoden takaiset tapahtumat ja viime öiset Lontoon tapahtumat. Voimia tarvitaan.


8 kommenttia:


  1. Paljon olet saanut aikaan! Mulla vain lorvailua ja erinäisten rikkaruohojen kitkentää. Ja ruohon leikkuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa kuule onko täällä kukaan kitkenyt rikkaruohoja sitten viime kesän? Enkä siitäkään ole kyllä ihan varma.

      Poista
  2. Nämä sinun viikonloput tuntuvat olevan aina niin leppoisia, vaikka olisi paljonkin kaikenlaista ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siihen pyrin! Kivaa tekemistä niin että pystyy myös hengähtämään.

      Poista
  3. Suru ei hetkessä - eikä edes vuodessa - ohi mene; se vain muuttaa muotoaan. Voimia <3

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina.