autonikkunasta
Tarkoitus oli käydä iltakävelyllä katsastamassa Lux Helsingin tarjonta. Iltakävely vaihtui autoajeluksi, mutta nähtiinhän ainakin pääteos. Ja kuultiin se myös.
Vettä satoi kaatamalla ja näkyvyys oli huono. Mustissa vaatteissaan kulkevat ihmiset hyppelehtivät suojatielle tai sen lähistölle milloin mistäkin kolosta. Varsinkin Kisahallin lähistöllä. Heijastimia ei voi olla liikaa, joskus yksikin riittäisi.
keskiviikko 8. tammikuuta 2014
tiistai 7. tammikuuta 2014
Toinen varsi
ritarinkukassa
Saamani amaryllis kukki komeasti. Toinen varsi kuitenkin kaatui ja minä korjasin sen maljakkoon. Se oli oikea ratkaisu ja tiukasti supussa ollut nuppu kiittää.
Kohta täällä kukkii taas.
Lukuvuorossa: Tovey Doreen Dats in May, Elek Books, 1959, lainassa ystävältä (ollut jo varmasti vuoden!), kovakantinen.
Saamani amaryllis kukki komeasti. Toinen varsi kuitenkin kaatui ja minä korjasin sen maljakkoon. Se oli oikea ratkaisu ja tiukasti supussa ollut nuppu kiittää.
Kohta täällä kukkii taas.
Lukuvuorossa: Tovey Doreen Dats in May, Elek Books, 1959, lainassa ystävältä (ollut jo varmasti vuoden!), kovakantinen.
maanantai 6. tammikuuta 2014
Merkkipäivä
toisessa blogissani
Aloitin bloggaamisen 6.1.2009. Aluksi Naukulan Kerho piti sisällänsä vähän kaikkea, eniten kuitenkin kissauutisia. Elokuussa 2012 päätin erottaa kissablogin siitä kaikesta muusta. Olen ollut tyytyväinen ratkaisuun.
Bloggaaminen on hieno harrastus ja tähän voi hyvin yhdistää myös toisen lempipuuhani - valokuvauksen.
Aloitin bloggaamisen 6.1.2009. Aluksi Naukulan Kerho piti sisällänsä vähän kaikkea, eniten kuitenkin kissauutisia. Elokuussa 2012 päätin erottaa kissablogin siitä kaikesta muusta. Olen ollut tyytyväinen ratkaisuun.
Bloggaaminen on hieno harrastus ja tähän voi hyvin yhdistää myös toisen lempipuuhani - valokuvauksen.
lauantai 4. tammikuuta 2014
Nykytaidetta
minulta
Minä olen aina ihaillut museoiden ulko-ovien lähistölle liimattuja sisäänpääsymaksutarroja. Niitä pyöreitä, iloisen värisiä. Eilinen vierailu Emmassa toi idean. Minullahan on valmiina tyhjä pieni canvas ja eilen sain ensimmäisen tarran. Tänään tuli sitten jo toinenkin, kun kävin Amos Andersonilla katsomassa sitä August Uotilaa mistä eilen kirjoitin.
Tästä tulee nykytaidetta. Valmistumiseen menee kyllä useampi vuosi, mutta hiljaa hyvä tulee.
Minä olen aina ihaillut museoiden ulko-ovien lähistölle liimattuja sisäänpääsymaksutarroja. Niitä pyöreitä, iloisen värisiä. Eilinen vierailu Emmassa toi idean. Minullahan on valmiina tyhjä pieni canvas ja eilen sain ensimmäisen tarran. Tänään tuli sitten jo toinenkin, kun kävin Amos Andersonilla katsomassa sitä August Uotilaa mistä eilen kirjoitin.
Tästä tulee nykytaidetta. Valmistumiseen menee kyllä useampi vuosi, mutta hiljaa hyvä tulee.
perjantai 3. tammikuuta 2014
Ehdinpäs
Emmaan
Emmassa on tällä hetkellä kaksi minua kiinnostanutta näyttelyä, Birger Kaipiaisen sekä näyttely nimeltä Vesiputoussateenkaari sekä muita tapahtumia luonnossa. Jälkimmäistä näyttelyä pääsin katsastamaan jo syksyllä, mutta halusin käydä vielä uudelleen katsomassa suosikikseni muodostunutta islantilaisen Eggert Peturssonin nimetöntä työtä islantilaisista kukista sekä muita näyttelyn upeita töitä.
En pettynyt ja kun näyttelyssä sai kuvata (ilman salamaa), tässä muutama makupala, jos vaikka joku muukin innostuisi näistä näyttelyistä.
Kaipiaisen makupalat:
Jos Chopin rakasti orvokkeja ja Kaipiainen rakasti Chopinia, niin tämä Orvokki rakastaa sitten Kaipiaista. Jos tähän näyttelyyn aiot, niin on hieman kiire. Se loppuu 12.1.2104 eli hopi, hopi.
Tässä sitten Eggertin upeasta taulusta kuva:
Tämä näyttely loppuu maaliskuun puolella. Eli ei vielä ihan niin kiire jos haluaa ihastella tämän näyttelyn töitä paikanpäällä.
Emmassa on tällä hetkellä kaksi minua kiinnostanutta näyttelyä, Birger Kaipiaisen sekä näyttely nimeltä Vesiputoussateenkaari sekä muita tapahtumia luonnossa. Jälkimmäistä näyttelyä pääsin katsastamaan jo syksyllä, mutta halusin käydä vielä uudelleen katsomassa suosikikseni muodostunutta islantilaisen Eggert Peturssonin nimetöntä työtä islantilaisista kukista sekä muita näyttelyn upeita töitä.
En pettynyt ja kun näyttelyssä sai kuvata (ilman salamaa), tässä muutama makupala, jos vaikka joku muukin innostuisi näistä näyttelyistä.
Kaipiaisen makupalat:
Jos Chopin rakasti orvokkeja ja Kaipiainen rakasti Chopinia, niin tämä Orvokki rakastaa sitten Kaipiaista. Jos tähän näyttelyyn aiot, niin on hieman kiire. Se loppuu 12.1.2104 eli hopi, hopi.
Tässä sitten Eggertin upeasta taulusta kuva:
Tämä näyttely loppuu maaliskuun puolella. Eli ei vielä ihan niin kiire jos haluaa ihastella tämän näyttelyn töitä paikanpäällä.
Kuten arvata saattaa mikään kuva ei tee oikeutta kummankaan taiturin töille.
Haluaisin vielä käydä Amos Andersonilla katsomassa August Uotilan ja sekin näyttely loppuu jo 13.1.
Lukuvuorossa: Fielding, Helen Bridget Jones Mad about the boy, Jonathan Cape, 2013, lainassa ystävältä, pokkari.
torstai 2. tammikuuta 2014
Aamiainen
vuoteessa
Joskus, ei usein, mutta joskus, on mukavaa nauttia aamiainen vuoteessa. Tänään taas. Kahvia, pari leipää ja eväät myös kerjäävälle Helmi-kissalle. Sitten tovi blogistaniassa ja pientä aktivoitumista pikkuhiljaa.
Ajattelin tästä lähtien kirjoittaa tänne Muistikirjaani, postauksien loppuun, kulloinkin lukuvuorossa olevan kirjan tiedot. Muistanpa sitten itse mitä olen milloinkin lukenut.
Lukuvuorossa: Christie, Agatha: Viisi pientä possua, WSOY, 1997, omassa kirjastossa vuodesta 1997, pokkari.Luettu useammin kuin kerran.
Joskus, ei usein, mutta joskus, on mukavaa nauttia aamiainen vuoteessa. Tänään taas. Kahvia, pari leipää ja eväät myös kerjäävälle Helmi-kissalle. Sitten tovi blogistaniassa ja pientä aktivoitumista pikkuhiljaa.
Ajattelin tästä lähtien kirjoittaa tänne Muistikirjaani, postauksien loppuun, kulloinkin lukuvuorossa olevan kirjan tiedot. Muistanpa sitten itse mitä olen milloinkin lukenut.
Lukuvuorossa: Christie, Agatha: Viisi pientä possua, WSOY, 1997, omassa kirjastossa vuodesta 1997, pokkari.Luettu useammin kuin kerran.
keskiviikko 1. tammikuuta 2014
Uusi vuosi
ja hieno joululahja
Minun vuoteni tulee kulumaan hyvin. Tiedän sen jo upeasta Downton Abbey -kalenterista, joka kulkee tämän vuoden matkassa mukana.
Kiitos hienosta joululahjasta Sailalle! Toiselle DA-fanille. Enää ei tarvitse odottaa kamalan pitkään neljännen tuotantokauden erikoisjaksoa. Jihuu.
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Minun vuoteni tulee kulumaan hyvin. Tiedän sen jo upeasta Downton Abbey -kalenterista, joka kulkee tämän vuoden matkassa mukana.
Kiitos hienosta joululahjasta Sailalle! Toiselle DA-fanille. Enää ei tarvitse odottaa kamalan pitkään neljännen tuotantokauden erikoisjaksoa. Jihuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Valo herättää talviunesta
Pakkanen puree poskia Ja mieli on jo menossa kovaa vauhtia kevättä kohden. Vaan kun nyt vain osaisi pitää mielen tässä hetkessä ja nautti...
-
kovaa vauhtia Pihlajanmarjat punastuvat ja lämpimälläkin säällä on kaiken lämmön takana tuntuvaa kylmyyttä. Vaikka syksy on yksi lempivuode...
-
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv...
-
Metalligrafiikkaa Taannoisen teatterikäynnin etkoilla ystäväni kertoi aloittamastaan metalligrafiikan kurssista ja kuinka ollakaan, löysin i...