Kiitos Jakob Julius af Lindfors

Talvipuutarhasta

Joskus on hyvä päästä hengittämään kunnolla, ihastelemaan värejä, kukkia ja tunnelmaa. Yksi tällaisista keitaista keskellä talvea on Talvipuutarha, Helsingissä.

Varttikin riittää, mutta seuraavalla kerralla viivähdän kyllä pidemmän aikaa. Ehkä keitän mukaan termospulloon kahvitkin.

Tunnelmia

Eiliseltä

Ystäviä ja tapaksia. Valmistelut kotona, mukaan guacamolea ja marinoituja sieniä, viiniä, voileipäkeksejä ja hyvää mieltä. Bussilla keskustaan, pieni reippailu Töölön maisemiin. Avustavia tehtäviä emännän ja isännän kanssa, kattausta ja kuulumisten vaihtoa. Ilta ystävien kotona Runeberginkadulla, naurua ja lasien kilinä. Katkeamaton puheensorina, musiikkia ja ihan liian paljon hyvää ruokaa. Ruokalepo tasoitti. Onneksi siihenkin tarjoutui mahdollisuus. Joku päivä minä vielä opin rajani, eikä tule ähkyä. Ehkä.

Jos ei ole FB:ssä, joutuu peukuttamaan ihan paikan päällä. 

Kiitos isännälle ja emännälle! Kiitos muille vieraille ja kiitos myös inttimiehelle kyydistä kotiin!
Piristävä ilta kaikkinensa. Tuli tarpeeseen.

Herkullista näkkileipää

Ruokaohje

Ystäväni oli bongannut tämän herkullisen gluteiinittoman näkkileipäreseptin maissijauhopussista. Kiitos, kiitos, kiitos, totean minä, nyt ensimmäistä kertaa näkkileipää tehtyäni. Helpompaa reseptiä ei voi olla, enkä nyt ihan heti muista parempaa näkkileipää syöneeni.

Taikina:
2 dl maissijauhoa
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl pellavansiemeniä
1/2 dl rypsiöljyä
2 dl kiehuvaa vettä
1 rkl hienonnettuja fenkolinsiemeniä (jätin pois kun kotoa ei löytynyt)

Puuromainen taikina. 

Päälle: Sormisuolaa, sekalaisia siemeniä koristeeksi.

Lämmitä uuni 150 asteeseen. Sekoita taikina puuromaiseksi. Vuoraa pelti leivinpaperilla ja laita taikina sen päälle. Taikinan päälle toinen leivinpaperi, jonka päältä taikina kaulitaan pellin kokoiseksi, ohueksi levyksi. Päällimmäinen paperi poistetaan, päällys maustetaan sormisuolalla ja millä siemenillä tai mausteilla nyt haluaakaan ja sitten uuniin. Noin 45 min uunin keskiosassa. Anna jäähtyä ja murra pienemmiksi paloiksi.

Voin taata ettei säily kauaa!  Niin herkullista on.

PS: Ilmeisesti reseptin oli kehitelly Risella. Ainakin siinä osassa pussia minkä minä näin luki www.rise.....

Runebergin päivä

Johan Ludvig Runeberg

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804 Pietarsaaressa. Toukokuun 17. päivänä 1837 Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg sekä heidän kaksi poikaansa muuttivat Porvooseen. Ei kuitenkaan vielä kuvien keltaiseen taloon, tämä tapahtui myöhemmin.

"Kun hän 1851 myi teostensa kustannusoikeudet Ruotsiin Abraham Bolinille, kirjakauppiaalle ja kustantajalle, hän teki niin edullisen kaupan että saattoi ostaa talon Porvoon uudesta empirekaupunginosasta, Aleksanterinkadun ja Kirkkokadun eli nykyisen Runeberginkadun kulmasta." 

Sen me kaikki jo varmasti tiesimmekin, että Runeberg oli perso makealle ja kun kotoa ei mitään löytynyt, kehitti Fredrika Runebergin tortun. Tiedä sitä sitten. Tänä vuonna olen maistellut näitä herkkuja jo kolme, viimeisimpänä Lidlistä hankitun. Voittajana on edelleen Uudenmaan Herkun Runebergin torttu. 

Kuvia kesäiseltä retkeltä löytyy enemmän täältä.

Runebergin koti on kyllä vierailemisen arvoinen paikka ja samalla voi käydä myös poikansa Walterin veistoskokoelmaa ihailemassa.

Tiedot kirjasta: Rahikainen Agneta, Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg, kuvaelämänkerta, SKS, 2004. 

Auto

katsastettu

Kävin katsastamassa autoni. Ilman ajanvarausta, läheisellä katsastuskonttorilla. Jonoa ei ollut ja sain palvelua heti. Antaessani tiskin takana olevalle henkilölle rekisteriotetta, tuli paikalle myös itse katsastusmies. Katsoi naamaani kerran ja kysyi tiskin takana olevalta: "Uusintakatsastus, eikö?" 

Että terveisiä vaan sille katsastusmiehelle, ettet sinäkään nyt niin hehkeältä juuri sillä hetkellä näyttänyt. 

Onneksi autoni näytti paremmalta kuin omistajansa ja paperiin tuli leima: hyväksytty. 

Kirjastossa

Ikiliikkuja?

Kun on kirjoja, on pölyä. Yritän kuitenkin ajoittain pyyhkiä pölyt pois myös kirjastostani, kirjoista ja niiden takaa. Tänä aamuna aloittaessani taas tuota urakkaa, tuli mieleen ikiliikkuja. Pöly ja pölyjen pyyhkijä. Olisiko se siinä?

Tarkoituksena on myös jälleen kerran karsia kirjoja ja pistää niitä kiertoon. Ajoittain tämä on vain pakko tehdä kun tila on kuitenkin rajallista.

Lukuvuorossa: Indridason Arnaludur, Mestaruusottelu, Blue Moon, 2013, ostos kirjamessuilta 2013. 

Lukuvuorossa: Galbraith Robert, Käen kutsu, Otava, 2013, saatu lahjaksi isältä. 

Vastauksia

Haaste Pirkolta

Elämää ja Elämyksiä -blogissa säännöistä sanotaan näin:

Säännöt ovat seuraavat:

Haastaja kertoo sinulle viisi aihetta
Haastetun tulee kertoa top5 listansa jokaiseen aiheeseen
Haastetun on keksittävä uudet 5 aihetta
Haaste on annettava viidelle eri blogille (ei takaisin haastamista)

Haaste on kiertäessään vähän muuttanut muotoaan,
ainakin osa kysymyksistä on jo sellaisia, että
niihin ei välttämättä voi vastata top-5 listalla.
Ei välitetä siitä.

Pirkon kysymykset kuuluvat seuraavasti: 

1. Kerro viisi sellaista asiaa itsestäsi, joita et ennen ole blogissa kertonut
2. Mieleenpainunut eläinmuisto?
3. Valitse puutarhastasi 1 tai vaikka 5 mieluista paikkaa, kerro miksi valitsit ne?
4. Lempirunosi nyt tässä hetkessä?
5. Missä olet ja mitä teet kymmenen vuoden kuluttua?

Ensimmäinen ajatus Pirkon kysymyksistä on, että ne ovat vaikeita. Tosi vaikeita! Ja koska säännöistä on tässä haasteessa näemmä aikaisemminkin lipsuttu, jatkan samaan malliin. En haasta ketään. Enkä edes keksi uusia kysymyksiä, mutta vastaan kyllä: 

1. Olen hymyillyt elämäni aikana niin paljon, että olemattomiin hymykuoppiini tai kohtaan missä niiden hymykuoppien pitäisi olla, on tullut ryppyjä. Huulessani on arpi, koska puhalsin kerran vahingossa Onni-kissani korvaan. Vasemmassa käsivarressani on myös arpi, sillä huonekalujen paikkoja siirtäessäni, en muistanut muuttunutta järjestystä, vaan istuin lasivitriiniin. Kolme asiaa tuntuu ihan hyvältä määrältä tähän kohtaan. 

2. Näitä on useita! Jos valitsen viimeaikaisista yhden, niin se on ehdottomasti osallistumiseni Pinkkitassun H-pentueen synnytykseen. Tästä pentueesta tulee kaveri Sulo-kissalleni. 

3. Tähän puutarhakohtaan on pakko kertoa se, miksi tähän nykyiseen kotiini muutin. Halusin kissoilleni ulkotarhan! Joten valitsen tähän sen ulkotarhanurkkauksen. On ollut kovassa käytössä ja luksusta kissoille. 

4. Juuri nyt ei tule mieleen kuin yksi: Vapaa kuin taivaanlintu, sinä intät pullasorsa. Olisikohan Risto Rasaa? Kuvastaa tunnelmia siitä minkälainen olo on nyt kun on aikaa, muttei rahaa toteuttaa haaveitaan. 

5. Vietän sunnuntaita kotonani, odotan innoissani seuraavaa työpäivää, olenhan unelmieni työpaikassa. Olen juuri nauttinut aamiaiseni, kupillisen cappucinoa ja croissantin. Ulkona tulee hiljalleen lunta, taustalta kuuluu rauhallista melodista musiikkia ja kissojeni leikkimisen ääniä. Elämä hymyilee.