Pionit

kukassa

Oman pihan pioni kukkii. Joka vuosi jaksan hämmästellä sitä, kuinka aina pionin avattua kukkansa tulee rankkasade. 

Tänä vuonna ei tarvitse juuri ihmetellä. Kun sataa koko ajan. Tälläkin hetkellä sataa kuin saavista kaatamalla. Ikkunapellit paukkuvat ja maisema on pimeä. Hädin tuskin näkee ulos. 

Uusi lelu

objektiivi

Sain juhannuksena kokeilla ystäväni hankkimaa mukavaa, ihanaa, pientä ja valovoimaista objektiiviä. Hämärissäkin olosuhteissa kuvista tulee jotain.

Rakastuin ja niin siinä sitten kävi, että maanantai-iltana tein tilauksen verkkokauppaan, tiistaina hain uuden lelun kotiin.

Tässä objektiivissä (Canon ef 50mm f/1.8 STM) on toki muita rajoituksia, mutta ei haittaa. Ei haittaa yhtään.

Olen erittäin tyytyväinen hankintaani ja uskon, että rahat eivät menneet hukkaan.

Nyt vain harjoittelua, harjoittelua, harjoittelua. Ja vielä vähän lisää harjoittelua. Seuraava hankintani voisi olla sitten jo se valokuvauskurssi! Ihan alkeista olisi lähdettävä, sillä perusta pitäisi saada kuntoon ensin.

Hotelli

Milanossa

Joskus käy hyvä tuuri hotellihuoneen kanssa tai tässä kohdin pitäisi sanoa, että huoneiston kanssa. Taisi olla hotellin viimeinen huone, jonka sain, sillä työkaverini joutui jo toiseen hotelliin. 

Näkymä huoneistoni ulko-ovelta. 

Olohuone, josta kulku terassille. 

Terassi. 

Niin hyvä tuuri ei sitten ollutkaan, että olisin voinut nauttia huoneesta. Tukka putkella mentiin koko ajan. 

Lisää Milanoa

työmatkalla

Töitä tehtiin aamusta iltaan, mutta kun matkalla oli mukana muitakin työkavereita, saimme tilausuuden päästä nauttimaan myös illallista yhdessä. Minua hieman rasitti edellisyönä nukutut neljä tuntia, joten jäätelölle en enää jatkanut, vaan painuin hotellille pehkuihin. 

Ruokaravintola oli viehättävällä kanava-alueella. Matkaa sinne taitoimme kahdella eri metrolla. Helteen vuoksi metron ikkunat olivat auki ja meteli korvia huumava. Illallisravintolamme oli Officina12. Muutaman kuvan ehdin nappaamaan alueesta kun kävelimme kohti ravintolaa. 

Ilmeisesti gini on nyt trendikästä, sillä ginibaareja kuulemma avataan vähän siellä täällä. Suomessakin eräs helsinkiläinen ravintola mainosti radiossa giniviikoistaan. 

EDIT: Metropysäkki lähellä ravintolaa P.ta Genova F.s.

Parasta ruokaa

Kulmabaarissa Lukalla

Työasiat veivät minut tällä kerralla Milanoon. Hikinen reissu, lämpöä hurjasti ja vielä vähän enemmän. Yli kolmekymmentä molempina päivinä. Toimisto oli onneksi ilmastoitu ja Lukan kulmabaariin oli lyhyt matka. Vain muutama sata metriä.

Sitä pitäisi jo ymmärtää, että tällaisista paikoista sitä löytää parhaimmat ruuat, lämpimän ja ystävällisen palvelun ja ihan maailman parasta kahvia. Se nautittiin ruuan päätteeksi pystybaarissa.

Nyt poistun koneelta ja ryhdyn kesälomapäiväni kunniaksi ikkunanpesupuuhiin. Ei tule ainakaan vilu.

Minun niin piti

luopua, ei hankkia

Niin siinä sitten kävi. Kävin kirppiksellä. Ostin, enkä vielä ole luopunut juuri mistään. Kaikenlaisia haasteita tämänkin asian tiimoilta on ja Häivähdys Purppuraa -blogin AnnaS oli jo tarttunut toimeenkin. Minullakin on tuo kirja. Ostin sen huhtikuussa. Minunkin niin pitäisi. Mutta mutta... kävin siis kirppiksellä ja ostin pienen taulun (ja yhden emalikulhon, ja kaksi kirjaa ja palan kangasta ja yhden mekon talveksi, ehkä pikkujouluihin).

Kehykset ovat vanhat ja vähän rähjäiset. Tykkään, vaikka sojottavat naulat ajattelinkin naputella paikoilleen. Kuva on kaunis. Jonkun mielestä se on ollut niin kaunis, että on halunnut kuvan kehystyttää. Minä tykkäsin tuosta niin paljon, että kotiutin. Muusta ei sitten puhuta. 

Mmmmmmm

mmmmmmm

Ihan parasta. Törkeän hyvää. Toinenkin maku (mustikka & kardemumma) on loistava, mutta tämä on suosikkini. Toistaiseksi. Kaikkia en ole vielä tämän kesän helteillä ehtinyt maistamaan.