Yhtä juhlaa

Viikonloppu

Tämä viikonloppu on ollut yhtä juhlaa perjantaista sunnuntaihin.

Siitä huolimatta tai juuri siksi virittelin sunnuntai-iltana valoja takapihalle ja eteen, myös sisällä muutama valo muutti paikkaansa. Niin myös muutama taulu ja muutamasta tasosta lähti pölyt. Kerrassaan erinomainen viikonloppu kaikkine tapahtumineen.

Muutama ikävä uutinen on myös minut viikonloppuna tavoittanut. Toisella kyseessä lapsi, toisella rakkaista rakkain lemmikki. Voimia ja jaksamista niihin osoitteisiin.

Ajatukset kasaan

Tunteella ja tekemisellä

Kun on kiire, en tunne mitään. En kylmää, en kuumaa, en makuja en kissan turkin pehmeyttä. Kun on kiire, hartiat nousevat ylös ja mieli on ärtynyt. Se heijastuu muihin ja muualle. Niihinkin elämän alueisiin, joissa kaikki on erinomaisen hyvin, kotiin, ystäviin, yhdessä tekemiseen.

Ehkä taas olisi aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ottaa asia kerrallaan. Harjotella elämää, sen kaikkia muotoja. Kuunnella ja huomioida. Olla hiljaa ja miettiä. Käydä paikoissa ja nähdä, saada vastapainoa päivittäiselle.

Herätyskello on soinut. Nyt pitäisi vain noudattaa sen kutsua.

Tänä viikonloppuna

Tunnelmia

Vaikka työviikko olisi kuinka vienyt mehut, kannatan silti ajatusta, että perjantai-iltana tulee tehdä  jotain erityistä. Ainakin minun viikonloppuni tuntuu silloin pidemmältä ja palaudun paremmin arjen aherruksesta. Minun erityistekemiseni oli eilen Studio Pasilan Saikkua, kiitos -esitys. En muista koska olisi nauranut yhtä paljon, joskus suorastaan ulvoin. Vieläkin vatsaan koskee kun ajattelee.

Tänään olen panostanut kotitöihin ja ihanaan brunssiin Ipin Kulmakuppilassa. Kävimme kyseisessä paikassa jo toistamiseen ystäväni Anan kanssa. Päädyimme samaan pöytään kuin ensimäiselläkin kerralla, minä parkkeerasin autoni samaan ruutuun. Aikamoisia sattumia.

Brunssilta päädyin Hulluille Päiville pesuaineita hankkimaan. Matkaan tarttui muutakin, shampoota, huulirasva, kalenteri ensi vuodelle sekä kauan harkinnassa ollut kolmiosainen Kartellin Componibili säilytyskaluste. Se päätyy kirjastoon sohvapöydäksi.

Pihatöitä en päässyt tekemään, sen sijaan lämmitin saunan. Ehkä ensimmäistä kertaa yli vuoteen. Tai kahteen? Aluksi sauna oli pestävä, koska sitä käytetään yleensä vain kissojen unipaikkana.

Muutama pakollinen homma on vielä tekemättä, mutta ne kyllä ehtii. Huomenna olisi tarkoitus ulkoiluttaa Museokorttia ja kahvitella ystävän kanssa.

*********************************************************************************

Muita manitsemattomia kulttuuririentoja tänä vuonna ovat olleet:

• Suomen kansallisoopperassa The Fabulous Bäckstöm Brothersin Messiaan (oli toki vuonna 2016 jo!)
• Teatteri Jurkan Anders B. 
• Mikko Kuustosen konsertti Savoy-teatterissa
• Helsingin Kaupunginteatterin Lava-Ammuntaa V Arena-näyttämöllä
• Suomen Kansallisteatterin Rikhard III (ensimmäinen näkemäni Shakespeare!)
• Suomen Kansallisteatterin Sisäistetyt teoriat rakkaudesta Omapohjassa

Ja se Myrskyluodon Maija olisi kyllä nähtävä myös ja ties vaikka mitä.

Asiaa tomaateista

Tähän on tultu

Tomaateista kerroin täällä ja tomaatintaimista täällä.

Tomaateista tuli satoa. Viisikymmentä tomaattia. Eivät ehtineet sijoituskodissaan punastelemaan, koska kesä, noh, oli sellainen kuin oli. Viime sunnuntaina kotiutin sadon vihreinä. Tänään tilanne on taas muuttunut.

Erittäin jännittävää saanko kaikki kypsymään pöydällä. Jos onnistun, niin tarkoitus olisi tehdä näistä paholaisen hilloa.

Ei ne kaikista uusimmat lenkkarit

Sadesään jalkineet

Aamuinen sää pisti pohdiskelemaan jalkinevaihtoehtoja. Keltaisia kumisaappaitani en viitsinut jalkaan laittaa, ne ovat jo parhaat päivänsä nähneet kun olen käyttänyt niitä puutarhatöissä. Pienen harkinnan jälkeen päädyin "ei niihin kaikista uusimpii lenkkareihini". Olin erittäin tyytyväinen muistaessani ne ja kävellessäni niillä lätäköiden halki aamusella. 

Iltapäivällä hymy oli asian suhteen jo vähän hyytynyt. Huomasin kenkien pintamateriaalin hapertuvat. Kenkiin oli tullut halkeamia. Vastahan nämä ostin. Vasta kaksikymmentä vuotta sitten. 

Kymppiin

Nukutaan kymppiin

Muistan kun lapsena vanhempani sanoivat minulle ja pikkuveljelleni toiveikkaina "huomenna nukutaan kymppiin". Niin ei tapahtunut kai koskaan. Harvemmin näin aikuisiälläkään paitsi tänään. Ei kai sitä lasketa, että olin kuuden aikaan hereillä ja ruokin kissat? 

Mitä ilmeisemmin olin unen tarpeessa. Viikolla väsytti joka aamu, herätyskelloksi vaihdoin kirkasvalolamppuni. Ensimmäisenä aamuna muistin yllättäen miten sitä torkutetaan vaikken kirkasvalolamppuani ole reiluun puoleen vuoteen käyttänyt.

Herättyäni kympiltä lähes pelästyin, pomppasin suihkuun, valmistin itselleni aamiaisen ja ryhdyin kirjoittamaan juttua yhdistyksen lehteen, puhuin puhelimessa ja kuulin, että tomaattini on tuottanut satoa ja minua odottaa 50 tomaattia! Oikeaan paikkaan sijoitin tomaattini hoitoon. Ystävän kanssa kävin ystävänpäivämyynnissä. Huivejahan ei voi koskaan olla liikaa, eihän?  Mutkien kautta tiputin ystävän lentokentälle ja tulin kotiin. Varsin hyvä päivä. 

Kirppikseltä

hankittuja

Uudet lapaset 5 euroa, kirjat 2 euroa kappale. Edullista (varsinkin kun äiti maksoi). Minulle saa sitten sanoa, että juuri nämä kirjat minun pitikin ostaa jos johonkin nyt oli pakko sortua.