Vuoden ensimmäinen

Medusan huone

Teatterikausi on korkattu ja ensimmäisenä vuorossa oli Q-Teatterin Medusan Huone, joka vieraili Kansallisteatterissa.  Minulla ei juuri ollut ajatuksia aiheesta (vaikka työkaveri olikin suositellut Saara Turusen kirjoja) eli en tiennyt muuta, kuin että näytökset olivat loppuunmyytyjä. 

Ensin mietin pitäisikö minun ymmärtää tästä jotain. Nopeasti päädyin siihen, että voin vain olla esityksen vietävänä. Tunteet heiluivat laidasta laitaan ja katsomon naurunremakka vaihtui nopeasti hiirenhiljaiseen suruun. 

Olipa hyvä, että näin.

Pakkanen täynnä punaherukkaa

Kesän makua ja vähän Ceetä

Viime kesänä äidin pihalla kukoistivat punaviinimarjat. Omenoita ei juuri tullut. Siispä pakkanen täyttyi punaviinimarjoista, jotka pakastin rasioihin sellaisenaan. En juuri ole keksinyt mitä niistä tekisin, happamia kun ovat.

Viikonloppuna yritin tehdä niistä kiisseliä. Pieleen meni, tuli punaherukkakeittoa. Varsin onnekas epäonnistuminen. Voisin epäonnistua samalla tavalla toistekin.

Uusi vuosi

Uusia mahdollisuuksia

Olen aika huono muistelemaan menneitä, katse on lähes aina suunnattuna tulevaisuuteen. Toki yritän muistaa nauttia nykyhetkestä ja koitan sitä jopa säännöllisen epäsäännöllisesti harjoitella. 

Anna-lehdestä löysin sivun, jossa oli kaksikymmentä eri kohtaa tulevaisuudelle täytettäväksi. Näitä lukiessani aivoni lähtivät lähes heti työstämään listaa minulle sopivaksi. Ei se valmis ole, eikä varmasti lopullinen, mutta ainakin sillä on alku. 

1. Opettelen....kuuntelemaan itseäni paremmin. 
2. Haave, jonka toteutan...
3. Ystävä, jota näen enemmän...
4. Vedän överit...
5. Autan...silloin kun siihen pystyn. 
6. Pyydän apua...silloin kun sitä tarvitsen. 
7. Maisema, jota ahmin...
8. Kohtuullistan...ylityöt. 
9. Menen...enemmän kävelyille. 
10. Etsin...uuden joogapaikan. 
11. Syön enemmän...säännöllisesti. 
12. Kuuntelen...
13. Uskallan...sanoa myös ei kivoillekin asioille ja levätä kun on sen aika.  
14. Luen...
15. Hengästyn...
16. Kokeilen...
17. Vähennän...karkin syöntiä. 
18. Käytän rahaa...hillitysti. 
19. Tähän tulee nyt stoppi...turha shoppailu. 
20. Tästä nautin jatkossakin...valokuvaus. 

Oikein hyvää uutta vuotta 2020!

Vuoden viimeinen teatteri

KOM-teatteri Making of Lea

Kuuluin siihen joukkoon, jonka Making of Lea -esitys oli peruttu sinä tuulisena ja sateisena lauantaina kun itseni Kapteeninkadulle raahasin. Onni onnettomuudessa kuitenkin, että tilalle järjestyi paikka uuteen näytökseen joulunalusviikolle. Vaikka viikko oli kiireinen ja ohjelmaa täynnä, oli kuitenkin onni, että lähdin katsomaan tätä esitystä. 

Harvemmin sitä sellaiseen esitykseen päätyy missä yleisö ulvoo naurusta, minä muiden mukana. Tulevalle teatterikaudelle on jo lippuja hankittuna, toivotaan yhtä hyvää kautta kuin oli tämä syksy. 

Take 6

Kulttuuritalolla 

Ystäväni Ana oli ostanut itsellensä jo keväällä liput Kulttuuritalolle joulukuiseen a cappella yhtyeen Take 6:n konserttiin. Koska hän ei itse paikalle päässyt, lahjoitti hän lipun minulle. Yhtye oli minulle entuudestaan tuntematon, enkä yhtään tiennyt mitä odottaa. Sivistykseni musiikin osalta on aika ohutta, jos näin voi sanoa.

Oli hieno kokemus, upeita ääniä, sovituksia tutuista joululauluistakin. Erittäin miellyttävä kokemus ja uskon, että mikäli he vielä joskus Helsinkiin tulevat, taidan hommata itselleni lipun.

Kiitos hienosta kokemuksesta ja järjestämästäsi seurasta, Ana!

Kansallisteatteri: Kauppamatkustajan kuolema

Klassikkoa katsomassa

Kansallisteatterin lauantaiset päivänäytökset ovat mitä mainioin aika istua teatterin katsomoon. Ottaa aikaa, hengähtää hetkeksi ja antaa tarinan viedä. Viime lauantaina tarinaa kuljetti Mika Myllyahon loistava ohjaus amerikkalaisesta klassikosta Kauppamatkustajan kuolemasta (kirj. Arthur Miller, v 1949). Tarinan julkaisuvuodesta huolimatta se tuntui niin kovin ajankohtaiselta.

Tarinassa kuljettiin menneisyyden ja Lomanin perheen nykyisyyden (eli vuoden 1949) välillä niin sujuvasti, että siitä voisi ottaa oppia. Kerrassaan erinomainen ja ajatuksia herättävä esitys.

Minä ja Ateneumin mitä kaunein lattia. 

Kaupunkikävely

ja hetkellinen joulutunnelma

Yleensä olen viettänyt itsenäisyyspäivää itsekseni kissojen kanssa kotosalla. Mitä ilmeisemmin joskus olisi hyvä tehdä muutakin. Tänä itsenäisyyspäivänä tapasin ystäviä kahvilassa, josta yhteistuumin päätimme lähteä Tuomaan markkinoille ja pienelle kaupunkikävelylle. Hetkellisesti minut valtasi joulutunnelmakin Kappelin loistokkaassa tunnelmassa.

Ja jottei sitä ihan riehaannuttu, niin kotiin lähdettiin ajoissa. Minä vähän kello 17 jälkeen lähtevällä bussilla.