maanantai 13. huhtikuuta 2020

Melkein pitkästyin

Ja sitten muistin

Ystäville olen puhunut aika-ajoin siitä kuinka mukavalta tuntuisi pitkästyminen. Sellainen tilanne, ettei millään keksisi mitään tekemistä. Sellainen tuli lähelle, mutta sitten muistin. Eteisen peiliovet, en muista koska ne olisin pessyt ja siitä se sitten taas lähti. 

Käsittämätöntä mutta totta, vielä en ole pitkästynyt. Ja vielä on kasapäin asioita, jotka haluaisin tehdä. Ehkä sen sijaan, että miettisin millaiseksi tämä maailma muodostuu koronan jälkeen, voisin siirtyä pohtimaan sitä millaiseksi oman elämäni haluaisin järjestää. 




4 kommenttia:

  1. Hyvä pohtimisaihe!
    Ja hienoa, että löytyi tekeminen, joka oli mielekäskin. Siivoaminen on ihan kivaa silloin, kun tulos näkyy.
    En oikeasti tajua lainkaan ihmisiä, joita pitkästyttää olla vain kotona. Mun ongelma on se, että en ikinä ehdi päivässä tehdä kaikkea sitä mitä haluaisin ja vielä sitäkin, mitä pitäisi. Joten kaipaisin lähinnä jotain sponsoria, jotta voisin vaan olla ja nyhjätä kotona tekemässä kaikkea kivaa ja välillä vähemmänkin kivaa. Puuhaa riittää, etenkin, kun sitä keksii koko ajan lisää.
    Onneksi sulla on neljä sisällöntuottajaa, jotka siis tuottavat jatkuvalla syötöllä lisää siivouskohteita ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä olen alkanut nauttia siivoamisesta! Siinä on jotain meditatiivista, saa tulosta aikaan ja samalla voi keskittyä omiin ajatuksiinsa tai olla ajattelematta mitään ja kuunnella kun kissanhiekka rapisee imurinputkessa.

      Poista
  2. Pakollinen hidastaminen on tehnyt vain hyvää. Kotona viihtyy ihmeen ihanasti! ♡

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina.