KOM-teatteri: Seitsemän tarinaa häpeästä

Lauantain päivänäytöksessä

Mikä onkaan mukavampi tapa viettää lauantaipäivää kuin käydä teatterissa? Teattereiden tunnelma imaisee mukanansa ja sen tekee totisesti myös KOM-teatteri. Tälle kaudelle teatteriin on tehty muutoksia ja istumapaikat ovat nyt numeroituja. Ei siis enää ryntäilyä ennen esityksiä. 

Esitys oli mielenkiintoinen ja piti otteessaan koko kolmetuntisen. Näytelmä herätti monenlaisia tunteita ja ajatuksia, nauratti ja välillä vähän itkettikin. 

Esityksessä oli mukana kohtauksia, jotka eivät selkeästi miellyttäneet kaikkia. Näistä varoitetaan kyllä KOM-teatterin sivuilla. Niin tai näin, niin jos on tullut teatteriin, niin ei kyllä tarvitsisi esityksen ollessa käynnissä hokea "En yhtään tykkää tällaisesta, en yhtään tykkää tällaisesta". Lieneekö sitten ollut se sama rouva, joka potki ystäväni tuolin selkämystä ensimmäisen puoliajan aikana. 

Manserock

 Vapriikissa, Tampereella

Samaisella Tampereen reissulla oli hyvä katsastaa myös Vapriikin näyttelyt. Niistä yksi on joulukuun 2026 loppuun asti oleva Manserock-näyttely. Näyttely oli mielenkiintoinen ja siellä olisi saanut aikaa kulumaan vaikka ja kuinka. Tällaiselle 1960-luvun lapselle siellä tuli hyvin nostalginen tunnelma. Näyttelyssä oli mahdollisuus katsoa tallenteita, levynkansia ja vaikka mitä. 

Aika pro keikkajuliste.

Huom! Rockmusiikin esittäminen on tuonut häiriöalttista yleisöä ja
Dallasin Bobby heräsi henkiin. Tämä vuodelta 1987.
Huoh.  

Ei niin hyperrealistinen Juice, mutta hyvinkin tunnistettava. 

Tätä näyttelyä varten kannattaa varata aikaa, jos haluaa katsoa tallenteita, sillä niitä riittää. Tämä voisi kyllä mielestäni olla jopa pysyväisnäyttely, jos ei Vapriikissa niin sitten jossain muualla Tampereella.

Hyper - Tampereen taidemuseossa 29.9. asti!

Päiväretkellä

Olin eilen päiväretkellä Tampereella. Ystävä vakuutti, että olisi nähtävä Hyper-näyttely Tampereen taidemuseossa ja oikeassa oli. Häikäiseviä töitä. Muutaman valokuvankin nappasin näyttelystä. Tarjolla oli myös näyttelystä kertova kirja, mutta siihen houkutukseen en langennut. 

Ihailimme ihon poimuja, kynsiä ja sänkiä. Uskomattoman luonnollisen näköisiä teoksia. Osa ihmisen kokoisina, osa pienempinä ja osa suurempina. 

Koska näyttely on sulkeutumassa 29.9. nyt olisi jo kiire, jos tämän hyperrealistisen näyttelyn haluaisi kokea. Jos kiinnostaa, suuntaa siis Tampereelle. 

Teatterisyksyn avaus

Teatteri Jurkka: Vaikutus

Teatterisyksy on nyt avattu lauantain päivänäytöksellä teatteri Jurkassa. Ja vau, mikä aloitus. Todella vaikuttava näytelmä ja ihan nappiin mennyt roolitus, ainakin minun mielestäni. 

En oikein osaa muuta sanoa, kun että upea, kertakaikkisen upea. Teatteri Jurkan sivuilta kopioin tänne vielä nämä tekijät: 

Kirjoittanut: Lucy Prebble
Suomentanut: Reita Lounatvuori
Ohjannut: Tuomas Parkkinen
Näyttämöllä: Elsa Saisio, Mikko Nousiainen, Anna Böhm ja Roderick Kabanga
Skenografia: Anna Sinkkonen
Videosuunnittelu: Paula Lehtonen
Valo- ja äänisuunnittelu: Saku Kaukiainen

Jos et ole vielä tutustunut teatteri Jurkkaan, niin suosittelen sitäkin. Tämä pieni (kotisivujensa mukaan 51 paikkainen) ja viehättävä huoneteatteri on Kruunuhaassa. Numeroituja istumapaikkoja ei ole, joten jos haluaa istua seuralaisensa vieressä, niin kannattaa olla hyvissä ajoin liikenteessä. Teatterin ovet avataan tuntia ennen esitystä ja tilassa on myös pieni baari, josta voi ostaa virvokkeita. 

Vaikka teatterissa suhteellisen usein olenkin vieraillut, niin teatterin mahdollista kummitusta en kuitenkaan ole koskaan tavannut. Ehkä hän ei vieraile yleisölle avoimissa tiloissa esityspäivinä. Teatteri Jurkkaan pääsee tutustumaan täältä: https://www.jurkka.fi/

Mainittakoon, että liput esitykseen olen hankkinut ihan itse. Ei siis ole maksettu mainos. 

Välitilinpäätös

Tukekaa kulttuuria! 

Vuoden 2024 kulttuurikalenterini on toistaiseksi seuraava: 

2.1.    Tapiolan kirjastossa Jenni Saarilahden, IG @savenlukija keramiikkanäyttely

3.2.   Teatteri Jurkka, Elämän ensikertalaisia

1.3.    Kansallisteatteri, Kurjet

9.3.    Teatteri Jurkka, Cock

17.3.    Kaapelitehdas, taidemaalariliiton teosvälitys

20.3.   Kansallisteatteri, Mansikkapaikka

26.3.    Hakasalmen huvila, Katse Helsinkiin valokuvanäyttely

6.4.    Kansallisteatteri, Joitakin keskusteluja merkityksestä

19.4.    Korjaamon vintti, Kevyesti keskellä päivää konsertti

25.4.    Avoimet ovet, Red Nose Company esittää Ilmari Kiannon Punainen viiva

27.4.   Tampere areena, Blind Channelin keikka

3.5.    Kansallisteatteri, Laulujoutsen

11.5.    Kansallisteatteri, Eichmann

26.5.   Vallilan suuret sisäpihat & kirpputori

1.6.      Konst & Form, näyttely

12.6.    Musiikkitalo, Mirjam Helinin laulukilpailun loppukilpailu

25.6.    Galleria Lokal, näyttely

30.6.    Porvoo Triennial, Näsin kartanon näyttely 

6.7.      Helsinki, Tall Ship Race

11.7.     Emma museossa

16.7.     Iittala, Naivistien näyttely

22.7.    Askaisten kirkko ja linna

27.7.    Naantalin kirkko

30.7.    Tampere, Arboretum & Muodin huipulla näyttely

28.8.    Ateneum, Ajan kysymys

Lisäksi olen lukenut lukuisia kirjoja, mutta niistä en ole pitänyt kirjaa! 

Syksylle on tiedossa jo useampia tapahtumia ja tänään tuli sovittua ensimmäinen teatterikäynti ensi vuodelle, eturiviin ja joen tälle puolen. 

Kun maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa, ei voi kuin todeta, että onneksi on tarjolla kulttuuria jos monen moiseen tarpeeseen ja nälkään. 

Toivottavasti jatkossakin.