Kurkkuja, ihania kurkkuja
Sain sunnuntaina ystävältäni
Paulalta hänen kasvattamia kurkkuja. Tänään söin niistä yhden. Sitä aina unohtaa kuinka paljon maukkaimmilta itse kasvatetut maistuvat. Vetisyys puuttui. Tilalla oli maku.
Muistan kuinka ensimmäisellä Kreikan matkallani maistoin kurkkuja ja tomaatteja. Maku oli taivaallinen ja tunsin itseni lähes petetyksi, kun olin syönnyt talvisaikaan tänne tuotuja ja täällä kasvatettuja. Vaikka pyrinkin aina ostamaan kotimaisia vihanneksia, kyllä se vaan niin on, ettei meidän aurinkomme riitä Kreikan makuihin. Kotiviljelijät näemmä pääsevät täälläkin.
Sama petetty tunne minulle tuli kun maistoin ensimmäistä kertaa purkkiananaksen jälkeen tuoretta. Säilötyistä en ole tykännyt koskaan, tuoretta söin niin, että c-vitamiini rikkoi suuni. Ihanaa. Ja nyt tuli mieleen Kreikassa saatu feta. Että taidanpa lähteäkin kaivelemaan keittiön kaappeja. Tuli nälkä!