sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Näkymä ikkunasta

Pieni muutos

Kun aurinko paistoi ja mieli oli keväisen kevyt, nousin ylös kesken työpäivääni ja näppäimistön näpyttelyä. Otin otteen työpöytäni reunoista ja käänsin sen toisin päin. Vaihtelu virkistää, pienikin vaihtelu. 








Merkillepantava asia on myös se, että valon määrä on lisääntynyt jo huimasti. Valtteri-myrskyn riepotellessa pihapiirin puita ja maisemia, sitä tuskin juuri tällä hetkellä huomaa. Tänäkin vuonna muutama viikko sitten tuli vahva fyysinen tunne siitä, että kiipeäisin pois pimeästä luolasta. Vaikka tunnustaudun vuodenaikaihmiseksi, valo on tärkeä. 

lauantai 29. tammikuuta 2022

Oopperan kummitus

Välipäivien ohjelmaa

Taas on tukittu yksi aukko sivistyksessä. Joulun välipäivinä kävin ystävän kanssa oopperassa katsomassa Oopperan kummituksen. Vaikka en väitä ymmärtäväni oopperasta mitään, tästä kyllä tykkäsin. 


Muutama teatterilippu kevättalvelle hankittuna. Yksi on jo siirtynytkin. Loppuisikohan tämä korona-kurimus kohta? 


lauantai 1. tammikuuta 2022

Hyvää uutta vuotta!

 Aattona

Aatto kului kotona kolistellen. Järjestelin kirjapinoja, pyyhin pölyjä. Kun rakettien paukuttelu alkoi laitoin telkkariin lisää ääntä ja tein kaikkia hommia kovasti kolistellen. Virittelin maalaustarvikkeet isolle ruokapöydälle, Areenasta löytyi Iskelmä-Suomi. Kivennäisveden voimin tanssahtelin lauleskellen uuteen vuoteen. 

Tänään ohjelmassa on lisää maalaamista, hieman järjestelyä. Äiti raportoi pihapiirinsä fasaanien olevan tänään todella arkoja. Perinteitä noudattaen kuuntelin presidentin uuden vuoden puheen ja kuten myös hetken uudenvuoden konserttia Wienistä. Kanava vaihtui kun hiihto alkoi. Uuniperunat ja kasvikset ovat uunissa, olo on raukea ja rento, ehkä seuraavaksi sitten lisää Iskelmä-Suomea. 


Lupauksia en ole sen suuremmin tehnyt. Tarkoituksena kuitenkin on tehdä tästä vuodesta edellistä parempi. Olla läsnä, osata nauttia pienistä asioista, aloittaa jotain uutta ja katsoa tulevaan avoimin silmin. 

Hyvää uutta vuotta 2022 kaikille!