Sivut

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Yyteri ja Reposaari

Vielä edellisestä viikonlopusta

Yyterin ranta oli upea. Matka parkkipaikalta rannalle kulki komeiden maisemien halki, suurimmalta osin pitkospuita pitkin. Rannalla hiekka oli pehmeää ja upottavaa. Vesi oli muotoillut merenpohjaan aaltoja. Ihan uimaan asti en päässyt vaikka aika matkan kahlasinkin ja vatsaan asti itseni kastelin.










Matkalla Yyteristä Reposaareen ajoimme punaisten maisemien poikki. Opasteet ja ajoratamaalaukset olivat värjäytyneet aavemaisen punaisiksi. Maantie on ruostunut Kaanaassa olevan pigmenttitehtaan kuljetusten vuoksi. Tehtaalta on viety ferrosulfaatti-nimistä kemiallista yhdistettä Tahkoluodon satamaan vuosien ajan.


Reposaaressa päädyimme hampurilaisille Merry Monk -ravintolaan. Vahva suositus. Maistoin kyytipojaksi Räpsöö oluen ja mainiolta maistui sekin.




Vaikka vatsa oli täynnä, päättelimme molemmat, että jälkiruualle on olemassa se eri vatsa, mistä aina puhutaan. Siispä runsaan lounaan jälkeen päätimme vielä käydä Tyrniä ja Tyrskyjä -blogin pop up -kahvilassa. Kahvila on avoinna heinäkuun ajan.




Onnistuimme saamaan vadelmasimaa, palan kakkua ja juustokakun raparperimansikka hillokkeella. Onnistuimme myös syömään maukkaat annoksemme. Näiden annosten jälkeen alkoi kyllä silmäluomia luppaamaan ja matka takaisin mökille sujui herkkuja sulatellen.

Kaikenkaikkiaan erinomainen reissu.


lauantai 28. heinäkuuta 2018

Matka jatkuu

Perillä kohteessa

Viime viikonlopun matkaa on vielä jäljellä, lähdetään siis.

Vasta perille päästyäni ymmärsin, millaiseen keitaaseen olin päässyt. Vaikka yhteisiä matkoja on tämän Skoda-Siskoni kanssa tehty jo useita, kotimaan matkailut ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Enkä tällä Länsi-Suomen mökillä ollut aikaisemmin käynyt.

Viikonlopun aikana saimme sadetta, aurinkoa, söimme hyvin, uimme ja saunoimme. Joimme viiniä ja katsoimme Kalevan Kisoja telkkarista. Teimme herkullista kukkakaaligratiinia, aamiaismustikat poimin mökin pihalta. Kokeilin suppilautaa sen päällä tanakasti istuen, ei puhettakaan, että olisin edes uskaltanut nousta ylös.










Erinomaisen rentouttavaa, leppoisaa. Akut täyttyivät. 

Tämän viikonlopun reissusta on vielä kerrottavaa, ainakin retkestä Yyteriin ja Reposaareen.

Kiitos mukavasta viikonlopusta, siskoseni! 

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Kesäretki

Perjantaista sunnuntaihin

Ennen varsinaisen loman alkua otin pienen varaslähdön ja pidin perjantaina alkuvuoden ylitöistä kertyneitä tunteja pois. Vaikka aamulla oli sateista, oli minulla hymy herkässä. Kissat jäivät kotiin oman luottohoitajansa kanssa ja minä suuntasin autonnokan pidempää reittiä pitkin ystäväni mökille länsi-Suomeen. 

Ensimmäinen välietappi oli Kasvihuoneilmiössä, kuinkas muuten. Vaikka Turun moottoritieltä joutuu pienen koukkauksen tekemäänkin, niin kyllä se kannattaa. Tunnelma on hyvä ja myymälän tarina myös. Taustalla nainen, joka ryhtyi toteuttamaan unelmaansa ja teki sen myös. Vastoinkäymisistä huolimatta. Ehdottomasti yksi lempipaikoistani Turuntien varrella. Eikä tämä todellakaan ole maksettu mainos, ei suinkaan. Tuskin tietävät oman pikkublogini olemassaolostakaan. 

Tällä kerralla kanit olivat kesälomalla, mutta kaniaiheisia koriste-esineitä oli senkin edestä. 





Tuollaisen poikastaan tanssittavan kaninhan olen kotiuttanut jo aikaisemmalla kerralla. Nyt teki mieli ruskeaa viiden kanin patsasta. Se olisi sopinut mitä mainioimmin kotiini, mutta tällä kerralla pidin kukkaronnyörit tiukoilla. Lisäksi unohdin Liisa Ihmemaassa -kirjan, joka minun piti sieltä hankkia. Muualta kun en ole sitä tavannut. Tämä unohdus harmittaa. Pieniä tuliaisia tuli hankittua kyllä ja yksi joululahja! 

Seuraava pysähdyspaikka ja uusi tuttavuus minulle oli Design Hill. Olin kuvitellut jostain syystä paikan suuremmaksi, mutta tarjontaa oli kyllä enemmän kuin tarpeeksi. Heittäydyin villiksi ja otin selfienkin, uusista 10 euron alennusmyyntitennareistani kauniilla portaikolla. Tein muutaman tarpeellisen (kröhöm) hankinnan Globe Hopesta ja ystäväni suosituksesta tarkastin myös kahvilan tarjonnan. Nälkäkin jo vähän oli. Kahvila oli erittäin positiivinen kokemus. Vaikka tilaukset tehtiin tiskillä, ne tuotiin pöytään. Lämpimät rucola-mozzarellaleipäni vihreän salaatin kanssa ja kahvi suklaan, namien ja sulaan suklaaseen kastetun mansikan kera. Yllättävää ja erittäin maukasta. Maukkaita näyttivät olevan myös muiden asiakkaiden annokset. Vahva suositus kahvilasta. 




Viimeinen pysähdyspaikka ennen ystävän tapaamista oli Laitilan Virvoitusjuomatehtaan tehtaanmyymälä. Sieltä mukaan tarttui hieman juomia ja jos sää olisi ollut parempi, niin olisin saattanut nauttia jotain myös paikan terassilla. Nyt sade sotki suunnitelman. 

Kerrassaan hyvä matkapäivä varsinaiseen päämäärään, mökille. Omaan tahtiin omien ajatuksieni kanssa. Pieni irtiotto ennen lomaa.

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Keittokirja

Tessa Kiros: Hillasoilta oliivilehtoihin

Vasta hetki sitten, eli vuonna 2006, ostin itselleni kauniin ja kiinnostavan keittokirjan. Ihailen sitä säännöllisesti edelleen vaikka harvemmin siitä mitään kokkaan. Tsatsikiohjeen siitä tarkastan säännöllisen epäsäännöllisesti ja nyt tein hummusta. Hyvää tuli. Ehkä tässä vielä joku päivä rohkenen tehdä jotain muutakin kirjasta. 






Granaattiomenia on nyt joka kaupassa ja ovat herkullisia. Niitä kun kuorin niin on koko keittiö tahmeassa mehussa, en millään ole oppinut miten niitä siististi kuoritaan vaikka kuinka olen eri mainoksia sosiaalisessa mediassa katsonut. Vaan ehkä minä senkin vielä jonain päivänä opin. Ja ehkä näitä harvinaisia ruokakuviakin voisi joskus vähän harjoitella ja laittaa ruuan muuhun kuin muovikippoon. Ehkä, sanon, mutten lupaile mitään.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Pitkästä aikaa

Brunssilla Ruplassa

Siitä on vierähtänyt jo hetki, kun olimme Anan kanssa brunssilla. Taisimme käydä edellisellä kerralla toistamiseen hyväksi todetussa Ipin Kulmakuppilassa. Nyt kävimme toistamiseen Ruplassa. Brunssi oli yhtä herkullinen kuin ensimmäiselläkin kerralla, enkä tälläkään kerralla päässyt lämpimiin ruokiin asti. Ei yksinkertaisesti ollut enää tilaa vatsassa, vaikka se paljon vetääkin.






Ruuan ja miljöön puolesta voisin mennä Ruplaan kolmannenkin kerran, mutta ehkä seuraavaksi pitäisi kokeilla taas jotain uutta. Ideoita?

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Matkan tarkoitus

Koulutusta ja kokousta

Viime viikolla kävin Stuttgartissa työmatkalla. Siitä harvinainen matka, että tällä kerralla ehti näkemään hieman kaupunkiakin. Ensimmäisenä iltana kävelimme joukolla perinteiseen ravintolaan, Paulaner am alten Postplatziin. Askeleita edestakaisella kävelyllä reilut 11.000. Saimme Paulaner am alten Postplatzissa maukasta paikallista ruokaa (söin maultaschenia kanttareillikastikkeessa) helteisen päivän päätteeksi ulkoterassilla istuen.




Ensimmäinen päivä kului koulutuksessa. Osana koulutusta saimme tehtäväksemme miettiä perinteisiä kysymyksiä:


  1. Minkä aloitan
  2. Minkä lopetan
  3. Mitä jatkan
  4. Mitä haluan lisää
  5. Mitä haluan vähemmän
Näitä kysymyksiä on terveellistä miettiä aina aika-ajoin itse kunkin.

Tällä kerralla hotelli oli mitä parhain, majoituimme aivan koulutuskeskuksen vieressä. Erinomainen sijainti, hieno hotelli ja ainakin minun huoneeni oli tilava ja siisti. Näkymä ikkunasta ei tälläkään kerralla ollut hieno, mutta maisemia tuli onneksi nähtyä muuten.



Bonuspisteitä hotelli saa  minulta siitä, että siellä oli tarjolla myös pieniä tyynyjä! 

Näkymä huoneeni ikkunasta


Näkymä toisen illan ravintolasta kaupunkiin.
Stuttgart on laaksossa. Lentokentältä oli aika lasku kaupunkiin. Käynnissä oli valtava rakennushanke kun päärautatieasema oli kansanäänestyksessä päätetty rakentaa kaupungin alle. Lähes kaupungin keskustassa oli myös viininviljelyä. Valitettavasti en kuitenkaan paikallista ehtinyt maistamaan.