torstai 21. huhtikuuta 2022

Hamlet

Kansallisteatterissa

Tässä talvilomalla sairastellessa kevätflunssaa, on hyvä laittaa tänne itsellensä muistiin näitä viime aikaisia kulttuuririentoja. Samalla jännitän kuinka kauan tämä flunssa kestää ja pääsenkö käyttämään seuraavan teatterilippuni vai en. 

Siis, Hamlet Kansallisteatterissa. Kävin katsomassa näytöksen, jossa Ofeliaa esittänyt Fanni Noroila oli viikkoa aikaisemmin näytöksessä tapahtuneen onnettomuuden vuoksi pyörätuolissa. Olisi voinut luulla, että esitys oli alun perinkin rakennettu niin, että Ofelia on pyörätuolissa. 

Esitys oli vaikuttava, ajoittain hämmentävä ja kuten aina, kokemuksen arvoinen. 


   

keskiviikko 20. huhtikuuta 2022

Villa Gyllenberg

Samalla reissulla 

En oikein tiedä miksi, mutta en ole ennen käynyt Villa Gyllenbergissä. Se sijaitsee vain lyhyen kävelymatkan päässä Didrichsenin taidemuseosta ja siellä sentään olen käynyt usein. Onneksi tuli tämäkin aukko sivistyksestä paikattua. Villa Gyllenbergistä löytyi ihastuttava kahvila, jonne täytyy ehdottomasti palata sekä toinen toistaan upeampia suomalaisten taiteilijoiden töitä. En enää edes muista kuinka monta Helene Schjerfbeckin työtä laskin siellä olevan. Kertakaikkisen upea paikka. 










Sen päiväisessä mielentilassani ihastuin kovin myös Juhani Linnovaaran suurrealistisiin töihin. 

tiistai 19. huhtikuuta 2022

Didrichsenin taidemuseossa: Per Stenius

 Näyttelyssä

Jo hyvän aikaa sitten kävin ystävän kanssa ulkoiluttamassa museokorttiani. Ensin Didrichsenin taidemuseossa, jossa oli minulle ennestään tuntemattoman Per Steniuksen näyttely. Taiteilija oli elänyt mielenkiintoisen elämän. Kaitafilmit ja työt kertoivat tarinoita. Kerrassaan ihania värejä. 






 
Kännykkäräpsyt eivät toista värejä niin hyvin kuin pitäisi, mutta minulle ne tuovat työt mieleen.