Masentava sää

Tuhrua ja sadetta

Tänään on varsin masentava sää. Jalankulkuväylät ovat jäisiä ja liukkaita. Ajoväylät ovat loskaisia ja rapa lentää. Minä tarvitsisin nyt aurinkoa. Paljon aurinkoa ja reipasta kävelyä ulkoilmassa.

 

Joululoma on ohi, ja huomenna koittaa paluu arkeen. Lyhyemmällä viikolla onneksi.

 Ehkä sitä taas jaksaa laittaa kellon soimaan ja herätä aikaisin. Hieman totuttelua se kyllä vaatii.

Hurja Ruutin

Talvisirkus

Minä olin ensimmäistä kertaa Hurja Ruutin Talvisirkuksessa Kaapelitehtaan Pannuhuoneella torstaina. Esitys oli erihieno. Hieman pelottavakin silloin kun trapetsitaiteilijat esiintyivät. Vatsanpohjasta otti kuin olisi itse ollut Vuoristoradassa.

Varsin suositeltava kokemus. Ensi talvena sitten uudelleen. Toivottavasti.

Lähikuva joulukuusestani. 

Puutarhaan

kiuaskivet

Eikös se niin ole, että vanhoista kiuaskivistä tehdään jonkinmoinen asetelma puutarhaan? Ei kai niitä ainakaan roskiin laiteta? Joulua edeltävästä kiukaanvaihdosta jäi jäljelle kiviä. Eiköhän niiden käyttötarkoitus vielä jossain kohdin selviä. Nyt vien ne vain ulos odottamaan.

 

Pitääpä laittaa mietintämyssy päähän!

Kukkahattutädille

joululahjaksi

Minä olen varmasti kertonut tarpeeksi monta kertaa, että nautin keski-ikäisen kukkahattutädin elämästäni. Mistä pukki olisi muuten osannut minulle kukkahatun tuoda? Olen aivan rakastunut tähän kukkahattuun, kuten myös saamiini villasukkiin!

 

Kiitos joulupukille!

Perennapenkki

ja sen vaiheita

Tänä vuonna kunnostin asunnon etupuolella olevan ulkovaraston seinän ja sen edustan.

Suurinpiirtein tästä lähdettiin liikkeelle. Ryteiköltähän tuo näytti, ainakin minun silmissäni. Köynnöshortensia oli kiipeillyt seinää pitkin ja irroittanut myös valkoisen tukiritilän. Pahasti kallistuneet männyt saivat lähteä.

Myös sisäpuolen penkki ja kaiteet saivat maalia pintaansa.

 

Seinustan eteen perustin pienen perennapenkin. Perennapenkin kummitäti ohjasi minut tätä tarkoitusta varten hyvään taimitarhaan Billnäsin messuilla.

Eräänä sateisena lauantaiaamuna heitin unikonsiemeniä penkkiä piristämään, kummitäden visio tämäkin. (Ei sitten kannata tarkkailla penkin rikkaruohoja. Niiden tunnistamisessa on vielä opiskeltavaa!)

Aika paljon nuo pienet rääpäleet ehtivät kasvaa jo yhdessä kesässä. Syksymmällä penkkiin laitettiin vielä sipulikasveja.

Tällä hetkellä pystyssä sinnittelee yksi heinänkorsi muistuttamassa perennapenkin olemassaolosta.

Lunta on enemmän kuin tarvisi, mutta kyllä lumitöiden tekeminenkin helpottui, kun tuohon on nyt hyvä lunta kasata mäntyjen tilalle.

Mustavalkoista

ja vähän värejä

Maailma on muuttunut lähes mustavalkoiseksi. Mietin vain kauanko kestää ennenkuin alan kaipaamaan värejä takaisin.

Koska lisää tulee jo, ei tässä muu auta kuin mennä lumitöihin.

Hyvää joulua

Hyvää joulua kaikille!

Toivotaan kaikille hyvää joulua. Rauhallista, kaunista, maukasta ja rentouttavaa. Ei joulusta tarvitse niin stressata. Jouluna saa olla niin kuin haluaa ja tehdä mitä haluaa. Melkein ainakin.

Sauna lämpenee

joulusaunaan

Riisipuuro on keitettynä ja sauna lämpenee. Pientä käryä on saunasta tullut, vaikka se onkin jo kertaalleen ollut päällä käryjen poistamiseksi. Onneksi palovarottimet eivät ole kuitenkaan ryhtyneet huutamaan. Täällä on siis lähes joulurauha jo.

 

Pukinkonttiin tarvitaan vielä jotain pientä, joten iltapäivällä ajattelin lähteä ostoksille muiden mattimyöhäisten kanssa. Tai saattavat matit huomennakin kaupoissa pyörähtää. Siihen joukkoon minä en kuitenkaan enää kuulu.

Siivousinto

Nyt

Minkäs sille nyt sitten voi, jos juuri nyt tekee mieli ryhtyä siivoamaan kaappeja ja laatikoita? Sininen pussukka on ollut valmiina eteisessä jo hyvän aikaa ja odottaa täytettä vietäväksi vaikka Hesyn kirpputorille. Hesylle lahjoitan rahaa kuukausittain ja sinne päätyvät vähän virttyneet peitot, pyyhkeet ja lakanat. Tästäkin tulee hyvä mieli.

 

Joulukuusi on koristeltu ja se nököttää tänä vuonna rappusissa!

Kamalan huono talkkari

täällä

Tulevana viikonloppuna kannattaisi tehdä tämän huushollin talkkarin hieman lumitöitä. Niiden jälkeen voisi sitten mennä vaikka saunaan!

Siis jos Helmi antaa luvan käyttää joululahjaansa! Mutta eiköhän se onnistu.

Ensi vuonna?

Mitä mitä?

Tuossa muutama vuosi sitten mietin, että joka vuosi on tehtävä jotain uutta tai opeteltava jotain uutta.

Ensi opettelin serkkuni avustuksella virkkaamaan. Olen aina ihaillut käsityötaitoisia ihmisiä. Noh. Virkkaaminen ei ollut minun juttuni. Tein kolme isoa kaulaliinaa samalla mallilla (ketjusilmukkaa ja pitkää pylvästä). Ei ollut silti minun juttuni. Yritin kyllä.

Seuraavanan vuonna aloin bloggaamaan. Se oli minun juttuni! Sillä tiellä ollaan.

Sitten menin/jouduin/pääsin taloyhtiön hallitukseen. Se oli uutta ja olen siellä edelleen.

Sitten vaihtui työpaikka ja sitä on sitten harjoteltu vielä tänäkin vuonna.

Ensi vuoden suunnitelmat ovat avoimet. Mitä sitä nyt keksisi? Jokin kurssi? Liikunnallinen harrastus? Mitä, mitä? Kohta tulee jo kiire ja raksuttaa vaan tyhjää.  Ehdotuksia otetaan vastaan!

Kuvia

tästä kodista

Otteita sieltä täältä. Tuskin maltan odottaa jouluaaton mahdollista auringonpaistetta. Sellaista ovat lupailleet. Voisin myös opetella tekemään kuvakollaaseja. Jotain uutta täytyy tulevalle vuodelle miettiä. Jotain kehittävää ja mielenkiintoista.

Väsynyt

Puhti pois

Nyt on totaalisesti puhti pois. Vaikka lumitöissä vierähti vain hetki, ja lähinnä sekin auton esille kaivamisessa, puhti loppui täysin. Toivon iltateen, sohvan ja televisiohetken auttavan asiaan.

Huomenna jos jaksaisin lähteä töistä Senaatintorin Tuomaan markkinoille, niin sitten olisin tyytyväinen. Kerran siellä jo tänä vuonna olen käynyt, mutta silloin viimeisetkin kojut sulkivat jo oviaan. Olisi kiva nähdä mitä siellä on tarjolla, vaikkei mitään hankkisikaan.

Mielimusiikkia

Bo Kaspers Orkerster

Koti on kaaoksen vallassa ja tänään se raivataan kuntoon. Asiassa auttavat hyvä kahvi, terhakka apulainen ja mielimusiikki. Parvekkeella päivystää pöllö (vain ollakseen aasinsilta kuvaan).

Jostain syystä olen varsin viehättynyt tämän ruotsalaisen orkesterin letkeästä menosta. Tuo rauhan tähän aherrukseen.

Lunta

Lisää lunta

Tuntuu, että lumitöissä saa käydä aamuin illoin. Niin paljon on satanut lunta, että sisätiloihinkin on muuttanut kukkaruukun juurelle lumiukkojen joukko.

Tulkoon vaan lunta, vielä tänne muutama lumiukko mahtuu!

 

Nyt painun uusien kiuaskivien pesuun ja sitten aamupuurolle. Vielä mennään kaurapuurolla, mutta riisipuuromaito täytyy kyllä käydä kaupasta tänään hakemassa. Joulukortteihin merkit, ja ehkä nekin saisi samalla reissulla postiin.

Toisenlaista kyytiä

kotiin

Tässä taannoin kehuin erinomaista bussikuskia. Tänään minut toi kotiin hieman erilainen kyyti.

Astuessani bussiin Elielinaukiolla, ensimmäiseksi korviini tuli kuskin manausta siitä kuinka huonosti Helsingin kaupunki on hoitanut katutyöt ja lumenpuhdistuksen. Vaikka olenkin asiassa periaatteessa samaa mieltä, ei se nyt ole kovin mieltä ylentävää kuulla aiheesta suunnatonta sadatusta bussikuskilta, vaikka aikataulusta myöhässä olikin.

Kaahaus läpi Helsingin oli pelottavaa, Hämeenlinnantiellä vilkuteltiin edessä ajavalle autolle valoja, ja sen  puskurissa melkein roikuttiin kiinni. Edessä ajava kun ajoi nopeusrajoitusten mukaan. Matka oli pelottava. Onneksi mitään ei tapahtunut. Huh, huh.

Pikku hiljaa

Pikku hiljaa

Joulukoristeiden määrä kotona lisääntyy. Tänä vuonna Billnäsistä ostettu kissapatsas sai hatuksensa viime vuonna Naisten joulumessuilta hommatun servettirenkaan. Hyvin pukeva asuste, sanoisin.

Viikonloppuna varmasti virittelen viimeiset koristeet paikoilleen ja Helmin joululahjan asennuskin on jo sovittu. Ehtii jouluksi!

Joulupallo

Indiskasta

Käväisin eilen Indiskassa ja mukaan tarttui joulupalloja. Vasta kotona huomasin tuotteeseen kiinnitetyn lapun ja sen tekstin.

Voitte olla huoleti, Indiskan väki. Käytän palloa vain koristekäytössä, en esimerkiksi reittioppaana matkustellessani.

Virittelyä

jouluun

Eilen olin joululahjaostoksilla, hys hys. Ei saa kertoa, että ostin Helmille joululahjaksi uuden kiukaan ja kivet. Vanhasta on ensimmäinen vastus mennyt yli vuosi sitten ja loputkin edellisellä saunanlämmityskerralla, tai saunanlämmitysyrityksessä etten sanoisi. Kiuas onkin tämän vuoden kallein joululahjahankintani, vaikka pieni kiuas olikin halvin mahdollinen - 99 eur. Kiukaaseen menee 25 kg kiviä, ja tietenkin kiviä myydään 20 kg pakkauksissa. Viisi kiloa siirtyy siis vanhasta uuteen ja isäni neuvosta asettelen ne jonnekin keskelle.

Muitakin jouluvalmisteluja on tehty. Koristeita on viritelty paikoilleen, joululahjakuvakirjat tilattu Rooman matkasta ystäville ja iltapäivällä maistelen glögiä. Kyllä se tästä pikku hiljaa tulee - joulutunnelma ja ennen kaikkea joulumieli.

Jäinen Lontoo

Ilmasta

Kuluneella viikolla olin jälleen Irlannissa. Kun itsenäisyyspäivän aamuna varhain lähdin takaisin kotiin Shannonin lentokentältä, oli aamu-uutisissa paljon puhetta Pohjois-Skotlannin lumesta, mahdollisesta nollakelistä Irlannissa ja Lontoossakin oli huurretta ja pakkasta miinus kolme astetta.

Kotimaan kelistä viis, oli ihana tulla kotiin. Tämä oli vuoden viimeinen työmatka, ja hyvä niin.

Kotimaan kuva jo toki matkaa edeltävältä ajalta, mutta ei se juuri kummempi eilen ollut.

Tähti

Uusi valo

Tämän vuoden jouluvalohankinta on tähti. Vaikkei kuvasta sitä oikein näe, on se valkoinen. Tuo ihanaa tunnelmaa olohuoneeseen, sillä täällä ei kattovaloja juurikaan poltella.

Pieniä valoja alkaa nyt olla niin paljon, että niiden sytyttelemiseen ja sammuttelemiseen vierähtää tovi. Mutta ei haittaa! Pimeänä vuoden aikana on hyvä tunnelmoida.

Joulumyyjäisistä

vanhemmilleni

Ostin vanhemmilleni Hvitträskin joulumyyjäisistä kilipukin ilahduttamaan ja talvista maisemaa piristämään.

 

Varsin komea kilipukki. Toivottavasti säilyy ainakin joulun yli!

Asioilla

ja Hvitträskin joulumyyjäisissä

Kävin tänään kissanhiekkaostoksilla sekä apteekissa neuloja hakemassa. Apteekissa sattuikin varsin hauska tilanne, kun apteekin täti kertoi minulle luottamukselliseen tapaan, että neuloja saa myös terveyskeskuksista. Minäkin kerroin luottamuksella, että neulat tulevat kissalle. Terveydenhuolto ei Suomessa ole vielä sellaisissa kantimissa, että kissoille jaettaisiin neuloja ilmaiseksi. Pieni veronmaksaja minussa toivoo, ettei siihen koskaan mentäisikään.

Näiltä retkiltäni ajelin Hvitträskin kauniisiin maisemiin. Reitti oli varsin suora ja hyvin viitoitettu, mutta päätin silti käyttää autoni GPS:ää. Käytän sitä säännöllisen epäsäännöllisesti myös tutuissa tai helpoissakin reiteissä, jotta ymmärtäisin sitä paremmin kun olen jossain aivan vieraassa ympäristössä. Hiukka huvittavaa oli kun Hvitträskin lähistön pikkutiellä GPS:ni kehotti minua pysymään vasemmalla kaistalla!

Hvitträskissä oli ihanat pienet joulumyyjäiset ja varsin hyvä grillimakkara. Tuli jouluinen olo.

Loistavaa 516!

Loistavaa, upeaa, hienoa!

Päätin tulla töistä yhden bussin taktiikalla, Sörnäisistä Martinlaaksoon. Martinlaaksosta tosin on vielä hieman käveltävää kotiin, mutta kahden kulkuneuvon taktiikka ei tuntunut tänään hyvältä.

Hyppäsin Sörnäisissä bussiin numero 516 ja matka kotiin alkoi. Mäkelänkatu oli tosi tukkoinen ja mielessäni mietin etten varmasti ole kotona seuraavaan kahteen kolmeen tuntiin. Takkuisan alun jälkeen syy liikenteen puuroutumiseen selvisi. Autoilija oli yrittänyt kääntyä pois Mäkelänkadulta ja jäänyt jumiin risteykseen niin, että auton perä tukki kaistan. Bussikuskini pysäytti bussin, avasi etuoven ja huusi: "Meepäs sisään vähän antamaan kaasua, niin me tullaan työntämään sut pois." Sitten bussikuski kääntyi meihin matkustajiin päin ja kysyi: "Ketkäs tulevat auttamaan?" Kolme miestä nousi ja lähti ripeästi hommiin. Koko episodiin kului varmasti alle kaksi minuuttia. Sen jälkeen liikenne lähtikin sujumaan ja olin Martinlaakson asemalla noin tuntia lähdön jälkeen. Minun oli pakko päästä ulos etuovesta, sillä halusin kiittää kuljettajaa. Kiitin häntä loistavasta toiminnasta ja loistavasta suorituksesta. Kuljettaja ilostui selkeästi ja vastasi: "No kiitos vaan, ja hyvää viikonloppua. Sinusta ehkä tuntuu siltä mutta tällä pysäkillä olijoista ehkä ei. Mun on nyt saatava kuppi kahvia ja pitää viiden minuutin tauko!"

Kotimatka antoi paljon ajattelemisen aihetta. Kaikkeen on syynsä, hermonsa menettäminen ei auta tai korjaa asiaa, tarvitaan toimenpiteitä. Positiivinen palaute ilahduttaa aina kun se tulee oikeaan aikaan oikeasta asiasta, näkökulmia on monia ja niin edelleen.

Tontun jälkiä

Näkyy jo

Nyt ollaan jo niin pitkällä vuoden kulussa, että tontun jälkiä saattaa nähdä kotinurkilla.

Joku voi sekoittaa jäljet kotileijonan jälkiin, mutta täällä uskotaan vakaasti tonttujen olemassaoloon. Se on se joulun taika joka sen tekee.

Joulutunnelmahaaste

Kiitos Saaripalstalle!

Minäpä sain Saaripalstalta joulutunnelmahaasteen ja olen siitä varsin iloinen!

Ensimmäiseksi tunnustukseksi voin sanoa, että olen jouluihminen. Tämä siksi, että pidän kotini puunauksesta/tuunauksesta ja kaikenmaailman hörhöjen laittamisesta esille. Pidän kyllä sitten siitäkin kun koti on näistä krumeluureista riisuttu. Toisekseen pidän ihan kamalan paljon lahjojen ostamisesta/hankkimisesta ystäville ja perheelle. Kun liikuskelen maailmalla tai kaupoissa vuoden toisella puoliskolla saatan jopa aloittaa joululahjahankinnat tuolloin. Olenpa joskus tainnut ostaa joululahjoja jo tammikuun alennusmyynneistäkin. Yleensä lahjoista ei siis tule stressiä ja yleensä onnistun myös jonkun iloisesti yllättämään. Tai sitten ystäväpiiriini kuuluu hyviä näyttelijöitä - ei täysin poissuljettu vaihtoehto sekään! Sitten minä pidän joulun kiireettömyydestä, pitkistä pimeistä päivistä jolloin voi vain olla kotona (tai vanhempieni kotona) villasukissa, lukea kirjoja ja käydä yölläkin syömässä kinkkua. Yleensä meillä onkin ollut treffit kylmiössä isäni kanssa. Riisipuuro ja joulutortut kuuluvat suosikkeihini. Niin myös joulusauna.

Sitten niihin kysymyksiin:

1) Lempijoulukukka:Valkoinen tai vaaleanpunainen joulutähti! Sellainen iso. Ehdottomasti.
2) Joululaulu, joka virittää joulutunnelmaan: No tämäpä olikin sitten vaikea kysymys vastata! Ei ole yhtä yksittäistä, mutta Boney M:n joululevyn kuuntelen varmasti joka vuosi.
3) Tätä jouluvalmistelua en ole koskaan jättänyt tekemättä: En ole koskaan ollut ostamatta lahjoja perheelleni.
4) Jouluntuoksu: Hyasintti, joulukuusi, sauna ja vihta, pipari.

Ja sitten en kyllä tiedä pitääkö tässä vielä jokin joulupaljastus tehdä vai ei, mutta tämä keski-ikäinen sinkkumamma tykkää olla jouluna myös yksin kotona!

Mukaan haasteeseen saisi nyt tulla Pirkko! Olepa hyvä.

Säilytyksestä

käyttöön

Yksi jouluvalosarjani on varsin hankala säilyttää - siksipä pidän sitä kesät talvet viinihyllyni päällä. Sinne se sopii mainiosti muiden tavaroiden sekaan. Tänä syksynä en sitten viitsinytkään nostaa sitä sieltä alas, toimii hyvin noinkin.

Tämä kuva otettu salamalla. 

 Tämä kuva sekunttia myöhemmin ilman salamaa.

Pimeä vuodenaika vaan tarjoaa tosi haasteita valokuvaamiseen. Salama on niin tyly ja ilmankaan ei oikein onnistu kun käsi kuitenkin sen verran heilahtaa. Muuten hämärässä tunnelmointi on oikein mukavaa.

Herkuttelua

Pizzaa

Pizzataikinan teko on kyllä helppoa, tiedän, mutta siitä huolimatta olen kovasti viehättynyt tällaiseen "valmistaikinaankin". Ihan itse siitä saa taikikinan pyöritellä, mutta jostain syystä siitä tulee varsin maukasta. Varsinkin kun laittaa mukaan vielä pari ruokalusikallista öljyä, siis sen verran, että saa taikinan helposti irti käsistään.

 

Valitettavasti pizza meni viikonloppuna kokonaan. Maistuisi kyllä vieläkin! (Tuo epämääräinen valkoinen pallura on siis mozzarellaa)