Sivut

perjantai 31. tammikuuta 2020

Oma maailma

taivaalla

Hankin noin vuosi sitten vastamelukuulokkeet, jotta pystyisin välillä sulkeutumaan omaan maailmaani keskittymistä vaativilla hetkillä. Tai hetkillä, jolloin haluaisin levollisuutta ja omaa rauhaa. Viime viikon* työmatkallani vasta muistin ladata ja pakata kuulokkeeni myös lentomatkaa varten.


Mukaan matkalle latasin BookBeatista muutaman kirjan. Englanninkielisen Agatha Christien iltasaduksi (osaan nämä ulkoa, joten ei niin väliä juonen perusteella missä kohdin nukahdan ja missä jatkan). Ihanaa englantia on aina mukava kuunnella. Lisäksi latasin mukaan Saku Tuomisen kirjan, Aaltoja ja asiattomuuksia Hyppe Salmelta sekä Tunnelmia - Metsässä (Rasmus Broe) eli äänimaailman, joka on suunniteltu luomaan rauhoittavan ympäristön. Erittäin onnistunut kokoelma.

Ei voi kuin suositella kirjan kuuntelemista vastamelukuulokkeilla. Täytyy muistaa seuraavallakin kerralla, sitten kuin sellainen tulee. Ja nytpä muistin juuri, mistä minun piti kotoani etsiä kadonnutta viuhkaa.

*Siis oikeasti kotiuduin vasta eilen ja jo nyt tuntuu kuin matka olisi ollut "viime viikolla"

tiistai 28. tammikuuta 2020

Oi ihana....

Tammikuu ?


Kävin viikonloppuna lakaisemassa takapihan patiolta pois syksyllä sinne jääneet lehdet. Lumilapio on vielä varaston uumenissa. Keväisen linnunlaulun säestämänä huomasin lumikellojen kukkivan. Aikamoinen tammikuu. Onneksi valon määrä on jo lisääntynyt, marraskuu loppui ja tuli maaliskuu. Sekaisin ovat kuukaudet. 

torstai 16. tammikuuta 2020

Vuoden ensimmäinen

Medusan huone

Teatterikausi on korkattu ja ensimmäisenä vuorossa oli Q-Teatterin Medusan Huone, joka vieraili Kansallisteatterissa.  Minulla ei juuri ollut ajatuksia aiheesta (vaikka työkaveri olikin suositellut Saara Turusen kirjoja) eli en tiennyt muuta, kuin että näytökset olivat loppuunmyytyjä. 

Ensin mietin pitäisikö minun ymmärtää tästä jotain. Nopeasti päädyin siihen, että voin vain olla esityksen vietävänä. Tunteet heiluivat laidasta laitaan ja katsomon naurunremakka vaihtui nopeasti hiirenhiljaiseen suruun. 


Olipa hyvä, että näin.

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Pakkanen täynnä punaherukkaa

Kesän makua ja vähän Ceetä

Viime kesänä äidin pihalla kukoistivat punaviinimarjat. Omenoita ei juuri tullut. Siispä pakkanen täyttyi punaviinimarjoista, jotka pakastin rasioihin sellaisenaan. En juuri ole keksinyt mitä niistä tekisin, happamia kun ovat.


Viikonloppuna yritin tehdä niistä kiisseliä. Pieleen meni, tuli punaherukkakeittoa. Varsin onnekas epäonnistuminen. Voisin epäonnistua samalla tavalla toistekin.

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Uusi vuosi

Uusia mahdollisuuksia

Olen aika huono muistelemaan menneitä, katse on lähes aina suunnattuna tulevaisuuteen. Toki yritän muistaa nauttia nykyhetkestä ja koitan sitä jopa säännöllisen epäsäännöllisesti harjoitella. 

Anna-lehdestä löysin sivun, jossa oli kaksikymmentä eri kohtaa tulevaisuudelle täytettäväksi. Näitä lukiessani aivoni lähtivät lähes heti työstämään listaa minulle sopivaksi. Ei se valmis ole, eikä varmasti lopullinen, mutta ainakin sillä on alku

1. Opettelen....kuuntelemaan itseäni paremmin. 
2. Haave, jonka toteutan...
3. Ystävä, jota näen enemmän...
4. Vedän överit...
5. Autan...silloin kun siihen pystyn. 
6. Pyydän apua...silloin kun sitä tarvitsen. 
7. Maisema, jota ahmin...
8. Kohtuullistan...ylityöt. 
9. Menen...enemmän kävelyille. 
10. Etsin...uuden joogapaikan. 
11. Syön enemmän...säännöllisesti. 
12. Kuuntelen...
13. Uskallan...sanoa myös ei kivoillekin asioille ja levätä kun on sen aika.  
14. Luen...
15. Hengästyn...
16. Kokeilen...
17. Vähennän...karkin syöntiä. 
18. Käytän rahaa...hillitysti. 
19. Tähän tulee nyt stoppi...turha shoppailu. 
20. Tästä nautin jatkossakin...valokuvaus. 



Oikein hyvää uutta vuotta 2020!