perjantai 31. lokakuuta 2014

Uusi suosikkini

Kate Morton

Olen lukenut Kate Mortonilta (s. 1976) yhden kirjan - Paluu Rivertoniin (Bazar, 2011). Kirja hurmasi minut. Sen tarina kulki sujuvasti ja kiehtovasti 1920 ja 1990 -luvuilla Englannissa, kartanomaisemissa ja Lontoossa. Yleensä vierastan kirjoja, joissa kuljetaan eri aikakausilla, tässä kirjassa pidin siitä. Tarinassa on rakkautta, valheita, salaisuuksia ja murha. Vaikka mukana murha onkin, dekkariksi tätä kirjaa ei voi kutsua. Kirjan takakannessa kirjaa kutsutaan lukuromaaniksi ja sitä se on. Ehdottomasti

Kun luin aikaisemmin tänä vuonna uudesta Kate Morton suomennoksesta, kirjasta Hylätty puutarha, päätyi se hankintalistalleni. Ostin kirjan Helsingin Kirjamessuilta. En heti hyökännyt sen kimppuun, vaan yritin vähän säästellä. Eiliseen asti, mutta nyt kirja on lukuvuorossa.

Hassua, miten Kate Mortonista on muodostunut yksi lempikirjailijoistani, vaikka olen lukenut vasta yhden hänen teoksensa ja toisesta alkua. Uusi piirre minussa on myös se, etten halua aloittaa kirjaa, koska pelkään sen jo loppuvan. Onneksi kirjan takaliepeessä oli kerrottu, että Kate Morton on kirjoittanut myös kaksi vielä suomentamatonta kirjaa (The  Distant Hours ja The Secret Keeper). Toivoisin, että joulupukki kuiskuttaisi toiveeni Bazar-kustannukselle, jotta he suomennuttaisivat myös nämä kaksi.


Lukuvuorossa: Morton Kate, Hylätty puutarha, Bazar, 2014, hankinta Helsingin Kirjamessuilta (25 eur). 

Edellinen lukuvuorossa ollut: Alm Outi, Hemingwayn naiset, Gummerus 2007, hankinta kirjamessuilta (2 eur). 

torstai 30. lokakuuta 2014

Valoa

ja aurinkoa

Tänä syksynä täällä poltetaan kynttilöitä vain ulkolyhdyssä, sisällä mennään turvallisesti pienillä valoilla. Auringon pilkahdukset ilahduttavat ja tuovat energiaa. Jo aamulla silmiä raotelleessa sitä vaistomaisesti tietää onko tiedossa aurinkoa vai roikkuvatko pilvet otsan korkeudella. 


Tämä lokakuu on varmasti minulle aina pahin, sitten tähän pimeyteen taas tottuu. Toivottavasti ainakin.

maanantai 27. lokakuuta 2014

Aamiainen

mustaherukkajauheella

Ostin taannoin mustaherukkajauhetta ja olen käyttänyt sitä lähinnä aamupuuron maustamiseen. Mielikuvitus on ollut tämän asian kanssa hieman jumissa. Onneksi keksin laittaa sitä myös aamujogurttini joukkoon. Päärynä, pähkinöitä ja mustaherukkajauhetta luonnonjogurttiin. Oli maistuvaa. 




Minulla ei ole käsitystä siitä kuinka paljon c-vitamiiniä tämä jauhe sisältää. Olisi mukava tietää. Seuraavaksi taidan sekoittaa tästä itselleni kuuman mehun.

Lukuvuorossa: Soininvaara Osmo Fillarilla Nizzaan, Teos, 2010, ostos kirjamessuilta (5 eur). Huomautus: En ole kummoinenkaan pyöräilijä, mutta tätä kirjaa on silti ollut mukava lukea! Osmo Soininvaara on täydetänyt Hesarille aikanaan reissustansa kirjoittamaansa blogia ja kasannut blogitekstit kirjaksi. 

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Siivousvinkki

Eläintalouksiin

Ei Sulo-kissasta paljoa karvaa lähde, silti imuri on välillä kovilla. Varsinkin kun imuroin punaisia mattoja. Onneksi äitini on joskus osannut ostaa minulle sienen, joka irrottaa karvat matosta imuriakin tehokkaammin. Sienen käyttö vaatii vain vähän konttausta. 



Kyseiset karvat ovat lähteneet matosta imuroinnin jälkeen. Matto koki kirkastuksen. Minä mietin miksen käytä tätä sientä useammin. Tätä sientä voin suositella lämpimästi kaikkiin karvaisiin koteihin. 

Lukuvuorossa: Dominiguez Carlos Maria Paperitalo, Basam Books 2006, hankinta kirjamessuilta (2 eur).

perjantai 24. lokakuuta 2014

Värillistä lasia

Kirpputorilta

Minä olen nyt jollain tavoin hurahtanut värilliseen lasiin. Vielä parempi jos lasissa on kohokuvioita. Niinpä iskin heti silmäni ystäväni myyntipöydällä olleeseen spagettipurkkiin. Toisena päivänä ostin sen. Tai ehkä voidaan puhua vaihtokaupoista kun ystäväni osti minulta edellispäivänä taulun. Eurolla tehtiin kumpikin kauppa. 



Taustalla näkyy toinen suosikkini. Riihimäen lasin  Arabian salaattikulho ja kas, siinäkin on kohokuvioita. 

PS. Lähdin tutkimaan tuon salaattikulhon tekijää. Eihän se ollutkaan Riihimäen lasin, siinä on vielä tarrakin jäljellä,  jossa lukee Arabia Finland, Finn Crystal. Nimi on Pioni, suunnitellut Oiva Toikka (70-luvulla) ja eräs nettikauppa hinnoittelee sen 90 euroon. Ehkä minun pitäisi käyttää Sulo-kissan kalastusmaljana jotain muuta.

torstai 23. lokakuuta 2014

Vastaisuuden varalle

valkosipulia

Jouduin tänään käymään ruokakaupassa ja käytin tilaisuuden hyväkseni. Ostin valkosipulia. Paljon valkosipulia. En ole koskaan marinoinut valkosipuleita itse, ennen kuin nyt. Ilman ohjeita, joukkoon öljyä, chili, kuivattua afrikalaista basilikaa. Pakko tulla hyvää.





Purkkiin päätyi viisi isoa valkosipulia. Luulisi näillä valkosipulihöyryillä jo flunssankin kaikkoavan lopullisesti.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Kun kurkku on karhea

eikä ääni luista

Eilinen päivä meni harakoille. Kurkku oli karhea ja kipeä, minä olin pötkölläni koko päivän. Luin, join Finrexiniä ja söin valkosipulinkynsiä. Jaloissa kahdet villasukat ja peittoja päällä useita. 



Tänään olo on parempi, vaikka puhuminen ei vielä hyvältä tunnukaan. Mutta oli eilisessä jotain hyvääkin. Downton Abbeyn viidennen tuotantokauden jaksot alkoivat. Kyllä tätä on odotettukin. Ihan paras sarja. Ehkä paras ikinä. 

Lukuvuorossa: 
James Peter Kuolema peittää jäljet, Minerva Crime 2014, saatu ystävältä. 
Hussey Charmian Salaisuuksien laakso, Gummerus 2005, ostos divarista. 

maanantai 20. lokakuuta 2014

Huonolla hoidolla

vähällä vedellä

Keväällä siirrän sisäkukkani parvekkeelle. Siellä ne sinnittelevät koko kesän, kuumassa, vähällä vedellä ja huolenpidolla. Kaksi kaktusta kiittää kauniisti, kun pääsevät kylmien ilmojen tullessa takaisin sisälle.




Talven ne sinnittelevät korkealla kirjahyllyn päällä, ihan katonrajassa. Välillä niitä onneksi muistaa vilkaistakin, jos ei muuten niin alasvarisseet kukat herättävät huomioni. Nyt näin onneksi jo kukatkin.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Yksi piste

minulle

Kissanpojan tulon jälkeen sisustus täällä on hieman muuttunut. Osa muutoksista sopii minulle, osa ei. Yksi sellaisista ei niin sopivista muutoksista on työhuoneen paperikorin sijoittelu. Minä haluaisin pitää sen pystyssä, Sulo-kissan mielestä se on parhaimmillaan kumollaan lattialla. Tänään minulla sitten välähti, ei muuta kuin rei'itin käyttöön ja vähän narua. 

Saanko esitellä, paperiroskis, joka ehkä pysyy pystyssä: 


Vielä tätä keksintöäni ei ole käytännössä kokeiltu, sen aika tulee päiväunien jälkeen. Luulen kuitenkin, että tästä sain pisteen. Tilanne lienee nyt Sulo-kissan hyväksi 235 - 1. 

torstai 16. lokakuuta 2014

Kissakirjakirjasto

Kotona

Minä olen pyrkinyt välttämään kissa-aiheisia tavaroita kotonani. Kissa-aiheiset asiat eivät ehkä hyppää silmille, mutta kun alkaa tarkemmin tutkimaan niin täältä löytyy kissamukeja, kissakeittiöpyyhkeitä, kissatyynyliinoja, valokuvia, grafiikkaa ja tauluja, kissapatsas ja tietenkin kasapäin kissakirjoja. Löytyy täältä myös yksi kissa.








Seuraava kissakirjahankintanikin on jo tiedossa. Haluan itselleni Riitta Tuluston kirjan Kissan kanssa. Siellä on tarina myös kissani, Pinkkitassun Gillesin eli Sulon, sukulaisesta.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Kirjeenvaihtoystäviä

Japanissa, Brasiliassa ja Meksikossa

Teini-ikäisenä minulla oli kirjeenvaihtoystäviä maailmalla. En oikein muista mistä näitä ystäviä hankin. Hämärästi mielikuvissa olisi jokin ilmoituspalsta jossain lehdessä? Kirjeenvaihtoystävinä minulla oli ainakin poika Brasiliasta ja Meksikosta, sekä kaksi tyttöä Japanista. Jossain vaiheessa kirjeet sitten loppuivat, ehkä meille tuli puolin ja toisin muuta ajateltavaa ja tekemistä. Sääli.

Kirjeet ovat minulla kuitenkin visusti tallessa. Niin myös kirjeiden mukana tulleita pieniä lahjoja. Kuten nämä japanilaisen kirjeenvaihtoystäväni Yukien tekemät origamit.




Löytäisinköhän minä vielä näitä ihmisiä? Muistaisivatko minut?

torstai 9. lokakuuta 2014

Muutos

etupihalla

Sain toukokuussa kaksi ruusua, yhden Paulalta ja yhden Tellikseltä. Vaikka tiesin lähes heti mihin ne sijoittaisin, on niiden istuttaminen odottanut inspiraatiota. Eilen sitten tapahtui. Inspiraatiota minulle ei edelleenkään tullut, mutta ystäväni Saila tuli. Siinä ei sitten mennyt teekupillistakaan kun huomasin olevani etupihalla kärräämässä aronioita pois kun Saila heilui rivakasti lapion varressa. 


Yksi aronia jäi taustalle. Ruusujen juuret peitettiin poistettujen aronioiden oksilla ja lehdillä. Laitan tähän kohtaan lisäksi ystävältäni Tellikseltä saatuja siemeniä. Miten sitten Sulo-kissa tähän tapahtumaan liittyy, sen voi lukea Naukulasta

tiistai 7. lokakuuta 2014

Investointi

salamalaitteeseen

Niin se on. Kaikki mikä tulee, se myös menee. Eikä aina ihan riitäkään. Kuukausien harkinnan, viimeaikaisten tapahtumien ja pimenevien syysiltojen vuoksi minä kävin kaupoilla ja investoin kameraani (Canon EOS 600 D) erillisen salamalaitteen. Muutama koekuva on otettu ja olen onnellinen. 

Kuvattu ilman salamaa. 
Tiedän kyllä, että rahalle olisi ollut käyttöä muuallakin, mutta se ei nyt haittaa. Tämä ostos teki minut onnelliseksi. 

maanantai 6. lokakuuta 2014

Kirppisviikonloppu

onnellisesti takanapäin

Päivien siivous, lajittelu ja tavarakasat ovat nyt historiaa. Ainakin osittain. Viikonlopun vietin ystäväni kanssa kirpputorilla myymässä tarpeettomiksi jääneitä tavaroita, kirjoja, astioita, vaatteita ja kenkiä.

Perjantaina pakkasin auton täyteen pussia ja nyssykkää, lauantaina huristelin kirppispaikalle ennen yhdeksää ja sitten alkoi roudaus omalle paikalle. Kirpputori tarjosi paikan lisäksi sekä pöydän että vaaterekin. Myyntiajaksi oli ilmoitettu klo 10 -14, mutta kyllä ensimmäiset ostajat olivat paikalla jo ennen kuin olin ensimmäistäkään tavaraa saannut paikoilleen. Joukossa oli selvästi työkseen kirppiksiä kiertäviä sekä muutama paikallinen aamuvirkku.

Ostajissa oli monenlaisia, niin kuin varmasti myyjissäkin. Hintoja tinki lähes jokainen. Vitonen oli iso raha ja kauppa kävi eniten euron ja kahden tavaroilla. Koska tarkoituksenani olikin pistää tarpeeton kiertoon, pidin hinnat matalina. En silti suostunut ihan kaikkeen, en esimerkiksi antanut mitään kaupanpäälle kun asiakas osti puseron 50 sentillä. Paljon toki riippui asiakkaan tavasta ja tyylistä, agressiivisuutta vierastan myös kirppiksillä.

Kuva ystävän ottama. 

Tavaraa tuli paljon takaisin kotiinkin. Ne ajattelin tässä päivänä eräänä lajitella ja jakaa edelleen. Mietinnässä on, vieläkö jaksaisin ottaa jostain itsepalvelukirppikseltä pöydän viikoksi. Viikonlopun saldo on positiivinen, sekä rahallisesti että kokemuksineen. Tekisinkö toiste? No, tekisin, mutta ensin huilaan hetken.

Lukuvuorossa: De Bernières Louis Kapteeni Corellin mandoliini, Otava 1999, omasta kirjastosta, hankittu aikanaa kirpputorilta. 

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Lissabon

ja lähialuetta

Työmatkalla, jälleen vuonna 2005, Lissabonissa ja jossain toisessa Portugalilaisessa kaupungissa. Ilmeisesti ajat olivat silloin hyvät. Katukilpiä kuvasimme kilvan, en muista miksi. Ehkä meillä oli jokin kilpailu?














Olisipa hauska tietää tämän toisen kaupungin nimi. Tietääkö joku?

torstai 2. lokakuuta 2014

Pariisi

Vuonna 2000

Olen aikaisemmin siirtänyt tänne Muistikirjaani muutamia kuvia Pariisista vuodelta 2000. Sen vuoksi on ihan pakko laittaa tänne myös vuoden 2000 pääsylippu Eiffel-torniin, suureen ihastukseeni.



Niin, ja kävin minä tuolloin myös Pariisin Disneylandissä. Pääsylippu toki tallella. Kuinkas muutenkaan.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Värejä

Oi mitä värejä

Minusta kaikken kaunein syksypuu on aina ollut vaahtera. Sen syysvärit häikäisevät. Nyt täytyy osata nauttia tästä huimasta väriloistosta, sillä maailma saataa taas muuttua mustavalkoiseksi pitkäksi aikaa. Onneksi ei kuitenkaan ihan vielä. 







En tiedä kuinka paljon minulla on kuvia Porvoosta, mutta ilman kameraa en silti sinne voinut eilenkään lähteä.