Steve McCurry

Taidehallissa

Minä olen viettänyt eilen hienon päivän ystävän seurassa. Kävimme katsomassa Helsingin Taidehallissa Steve McCurryn valokuvanäyttelyn. Se oli vaikuttava! Suosittelen sitä lämpimästi kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille ja muillekin. 

Lisää Steve McCurryn töitä pääsee ihailemaan hänen kotisivuiltaan täältä. 

Minun suosikkiteokseni on Procession of Nuns. Se löytyy kotisivujen kautta kun käy katsomassa hänen julisteitaan. 

Jostain syystä minun ei tee mieli laittaa tähän postaukseen mitään kuvaa. Upeita kuvia kun pääsee ihailemaan tämän postauksen linkkien kautta. 

Kiitos seurasta ystävä! 

Samassa kuvassa

Kärhö ja kaariportti

Kärhön ja kaariportin saa nyt jo samaan lähikuvaan. Vähän hassultahan tuo naruviritelmä näyttää, mutta kaikkiea ei voi saada. Vai voiko?

Vielä pieni loppukiri ja sitten voi kärhö kiipeillä miten haluaa. Sille koittaa erilainen vapaus.

Aurinko nousee

ja laskee

Lehdessä on päivittäin auringon nousu- ja laskuaika. Tänään aurinko nousee Helsingissä kello 3.58 ja laskee 22.49. Oulussa nousu tapahtuu 2.60 ja lasku 0.15. Erityisesti minua hymyilyttää kerta toisensa jälkeen Utsjoen lukemat. Siellä aurinko nousi 17. toukokuuta ja laskee 27. heinäkuuta. Talvella sitten ei hymyilytäkään, kun tuntuu että täällä etelässäkin on liian vähän valoa.

Yksi

Unikko

Ystäväni kävi heittelemässä taannoin unikonsiemenia perennapenkkiini. Olen niitä sieltä yrittänyt löytää ja vielä toissa päivään asti tuloksetta. Punainen väri auttoi sitten lopulta!

Ehkäpä sieltä penkistä nousee vielä muitakin yllätyksiä! 

Itselleni muistinvirkistämiseksi

Vastaisuuden varalle

Jos on helle, ei kannata lähteä reippaalle kävelylle. Ei myöskään kannata leikata nurmikkoa käsikäyttöisellä vanhanaikaisella ruohonleikkurilla. Sillä jos tämän tekee aamupäivällä, ei hiki ole loppunut vielä iltapäivälläkään. Toisaalta kyllä nämä helteet saattaisivat muutenkin tuoda hien pintaan. Nyt on liian kuuma (sisällä yli 26 ja ulkona yli 30). 

Kova jano

tipulla

Tällä tipulla on kova jano. Hyvin se tuntuu toimivan, kun kukkakin oli säilynyt taannoisen Saaripalstan matkani aikana hyvässä kunnossa.

Vaikka kyllä nämä helteet tuovat janon muillekin. Kivennäisvettä kuluu pullotolkulla kraanaveden lisäksi.

Maljakkoon

sisälle

Minulle on kerrottu pionin pärjäävän hyvin myös maljakossa sisällä. Se on sitten pakko kokeilla yhdellä oksalla. Saniaiset ovat Helmi-kissan ulkotarhasta, ettei se nyt ihan metsity.

Pääsipä asetelmaan mukaan yksi särkyneensydämen oksakin, sekä Helmin vesikippo. Tuntuu, etten nyt saa vihreästä tarpeekseni, joten saniaiset saattavat olla maljakossa koko kesän.

Kiri, kiri

Kärhö

Kärhöllä on vielä matkaa kaariporttiin. Kyllä tämä taitaa onnistua, mutta kätevämpää tosin olisi jos se olisi hieman lähempänä kaariporttia alunperin. Koska siinä on pioni, en taida voida sitä siirtääkään. Kuolisivat vielä molemmat. 

Lisäksi tuntuu siltä, että kärhö kasvaa vuorokaudessa ainakin kymmenen senttiä. Aikamoinen. 

Juhannuspäivän sade

ja pioni

Kuinka minulla onkaan sellainen tunne, että joka kerta kun pionini availee kukkiaan tulee sade? Voiko olla totta? Tänään ainakin.

Mukavaa juhannuspäivää kaikille! 

Hyvää juhannusta

kaikille

Oikein ihanaa, aurinkoista ja nautinnollista juhannusta kaikille!

Jos liikutte vesillä, niin muistakaa pelastusliivit. 

Tai pelastusrengas. 

Nautitaan kesästä ja pidetään huolta rakkaimmistamme. 

Kaunein kotimatka

ikinä

Minä olen kotiutunut Saaripalstalta. Voin vannoa, että kotimatka oli kaunein ikinä. Harvemmin sitä nimittäin matkataan kahta tuntia upeassa kesäaamussa käsittämättömän kauniissa maisemissa. Yhteysalus - bussi - bussi - bussi yhdistelmä osoittautui helpoksi ja aamu seitsemältä alkanut kotimatka loppui iltapäivällä puoli neljältä. Sen jälkeen toki piipahdin vielä Porvoossa hakemassa Helmi-kissan kotiin. 

Ihana loma, vaikka huoli Helmin voinnista sai perhosia minunkin vatsaani. Kiitos Saaripalstan väelle! 

Teehetki

puutarhassa

Saaristolomalla on aika sujunut rattoisasti. Hyvää seuraa, kauniita maisemia ja rapsuteltavia kissoja. Mitä muuta sitä ihminen edes tarvii? Pieni teehetki kyllä on paikallansa silloin tällöin. Tarjoilujen puolesta näyttääkin siltä, että sekä tilan emäntä että tämä vieras ovat niihin varustautuneet.

Ihan yhdellä teehetkellä näistä herkuista ei pystytty selvää tekemään. Riittää kyllä vielä seuraaviinkin hetkiin.

Matkapäiväkirja

Jo vuodesta 2008

Minä olen tehnyt muutamia reissuja ystävättärieni kanssa vuodesta 2008. Välillä matka on ollut ulkomaille, välillä ollaan käyty Tampereella tai Turussa. Mukana matkalla on yleensä (silloin kun muistan sen mukaan ottaa) myös matkapäiväkirja. Sinne raapustelemme tuntoja ja tilanteita vuorotellen ja kyllä niitä onkin hauska lukea seuraavalla matkalla! Jos ei enää jutusta muuta muista, niin yleensä ainakin tunnelma välittyy.

Matkapäiväkirjan olen hankkinut Sekäettä nettikaupasta. Se on yksi niistä, joissa palvelu pelaa! 

Eikä tämä ole maksettu mainos, vaikka kaupantäti ystäväni onkin. 

Sade

Päivä sisällä

Tänään on sateinen päivä. Aamusta asti on ripotellut ja luonto saa tarvitsemaansa vettä. Minäkin sain sisäpuuhastelupäivän, mutta kuinka ollakaan juuri nyt en jaksa mihinkään tarttua. Matalapainetta. 

Tartun siis kirjaan ja luen loppuun Grégoire Delacouritin kirjan Onnen koukkuja. Kertoo käsityökaupan pitäjästä, joka voittaa lotossa 18.547.301 euroa ja jonka blogissa (kirjan sivuun 105 mennessä) käy 5.000 lukijaa päivässä. Minä pidän tästä kirjasta. 

Ötököiden paluu

Alppiruusuun

Viime vuonna minun alppiruusuni olivat täynnä valkoisia pienen pieniä ötököitä. Ne majailivat lehtien alapinnoilla suurina kasoina. Silloin hävitin niitä veden ja mäntysuovan sekoituksella. Nyt ötökät ovat tulleet takaisin. 

Näyttäisi, että pääsen suihkutuspuuhiin tänäkin kesänä. Näyttää myös siltä, että ötökät imevät lehdistä kaikki mehut vai voiko olla sattumaa, että osa lehdistä on käpristynyt ja muuttunut ruskeiksi. Muuten alppiruusuni voivat hyvin, sillä naapurin rouva käy niitä keväällä salaa lannoittamassa piimällä! 

Kirjasto

Siivousta

Asioilla on tapana levitä, kasvaa ja laajentua. Minäkin päätin katsoa vain yhden kirjahyllyni alahyllyistä ja siitä se sitten lähti. 

Tämän siivousoperaationi tuloksena, tein Muistikirjaani välilehden kirpputori. Siellä on listattuna ne kirjat, jotka odottavat uutta kotia. Jos olet kiinnostunut jostain opuksesta tai useammasta, laita sähköpostia Naukulan sähköpostiosoitteeseen (Naukulankerho(ät)gmail.com). Katsotaan sitten miten kirja(t) luoksesi päätyisivät.

Kiviä

Perennapenkin reunalle

Kyllä se nyt vain niin on, että mitä äidiltäni ei löydy, sitä ei tarvita.

Porvoon reissullani puhuin kivistä perennapenkin reunalle ja kuinka ollakaan äidiltäni niitä löytyi ylimääräisiä. Niin minä päädyin tuomaan kiviä Porvoosta. Kuten tapoihini kuuluu, kuvat on otettu taas ennen kuin siistin perennapenkkiä ja sen edustaa.

Kiviä tarvitaan lisää. Onneksi niitä jäi vielä äitini kivivarastoon. Musta ränni on minun ja naapurini raja ja nyt olen saanut luvan levittäytyä perennapenkkeineni myös heidän puolellensa. Tarvitsen siis lisää kasveja ja ennen kaikkea lisää työtunteja, jotta saan rikkaruohot kitkettyä.

Miksi en ole ruokabloggaaja?

Syy

Minä pidän ruuanlaitosta. Pidän keittokirjojen lukemisesta. Rakastan hyvää ruokaa. Harvemmin kuitenkaan teen mitään monimutkaista tai vaikeaa ja ruuanlaitto osuukin yleensä niihin kohtiin jolloin minulle ja Helmi-kissalle tulee vieraita. Eilen tuli ja päätin tehdä mansikkakakun valmispohjaan. Mascarponekermavaahtokuorrutuksen ohjeet onneksi sain asiantuntevasta ruokablogista Reposaaresta, mutta muuten mentiin ihan omilla taidoilla.

Tuo mansikkakeko tuossa keskellä kuvastaa kruunua. Huomioitavaa on myös pienet sydämet koristamassa kuorrutusta. Idea koristuksesta Ruotsin prinsessahäiden päiväksi tehdyssä kakussa on mielestäni kohtalaisen hyvä, joskin ehkä hiukan ennalta arvattavissa. Arvosanana idea on ehkä tuommoinen 7+ . Toteutuksesta ei sitten arvosanoja anneta. Kuva kertonee selkeästi miksi en ole esimerkiksi ruokabloggaaja. Eipä siihen kyllä muutkaan taidot riitä, vaikka kovasti ruuanlaitosta nautinkin.

Prinsessahäät

televisiosta

Tänään on ohjelmassa prinsessahäiden katsominen ystävän kanssa. Tarjolla kasvispizzaa ja mansikkakakkua. Hieman kyllä mietin sitä valmiin prinsessakakun ostamistakin,  mutta mansikat veivät  voiton. 

Mansikoita on paljon ja ajattelin makeuttaa niitä hieman hunajalla jos tarvis. Kuvan mansikat maistuvat suussa vieläkin, ne olivat makeita. Heinäkuun lopulla ne ovat parhaillaan, tähän aikaan voivat olla vielä vähän kirpeitä. 

Pieni sade

Ihanaa

Tällä hetkellä on asteita vain parikymmentä ja hetki sitten tuli pieni sadekuuro. Tuntui varsin virkistävältä vaikkei se juuri mitään kastellutkaan. Minun puolestani saisi tulla vielä vähän lisää ja epäilemättä perennani toivovat samaa.

Aamukahvi on hyvä nauttia nyt parvekkeella päivän lehden ja aamiaisen kanssa. Nautinnollista.

Paukamia

Syöty

Minä olen aivan syöty. Hyttysen ja ehkä mäkäräisen puremia on kroppa täynnä. Käsivarret, olkapäät, jalat ja jalkapöydät. Muita ruumiinosia kun en viitsi kuvata, tai joogasta huolimatta pysty kuvaamaan,  niin tässä teille näyte jalkapöydästäni. Näitä pieniä punaisia pisteitä ja paukamia kuvittelen mäkäräisen pistoksiksi. Ovat erilaisia kuin ne mitkä kuvittelen hyttysenpistoiksi. 

Aikaisemmin ei minua ole näin syöty ja vaikka olisikin, niin puremat eivät ole juurikaan haitanneet. Tänä vuonna on aika ärhäköitä hyönteisiä liikkeellä. Taisivat kerätä voimia sateisen viime kesän aikana. 

Kreikkalainen kurkkusalaatti

Tsatsiki

Lämpö on tehnyt tehtävänsä. Oli pakko tehdä viilentävää tsatsikia. Se on helppo tehdä ja raikasta helteillä. Apuna ja neuvona minulla oli Tessa Kiroksen kirja: Hillasoilta oliivilehtoihin. Sen lisäksi, että siellä on ihania ruokaohjeita, on itse kirjakin kaunis.

Ja kyllä, heti kuvanoton jälkeen ymmärsin, että tämä annos on sekoitettava hieman suuremmassa astiassa!

Tsatsikiin tulee jugurttia, kurkkua, minttua, valkosipulia, sitruunamehua, oliiviöljyä sekä suolaa. Nam.

Kaariportti

Metsään

Ehkä vuoden päivät olen haaveillut kaariportista pation jatkeena. Viimeisinä viikkoina olen sellaista etsinyt vaikka mistä. Ensimmäinen paikka missä kävin oli Hong Kong. Siellä oli kahta mallia ja mielestäni liian leveitä kapeaan kohtaan. Aikani etsittyäni, päädyin kuitenkin ostamaan portin sieltä. Eikä se nyt liian leveä olekaan.  Näillä helteillä (yli 28 C), kasasin portin sisällä. Oli viileämpää niin. Nyt se on paikallansa ja minä olen tyytyväinen.

Tarkoituksena on ohjata kukkapenkissä kasvava kärhö tuohon porttiin. Vielä sen olisi kasvettava. Katsotaan kuinka onnistuu.

Linnamäki

Porvoossa

Jos viivähdän vanhemmillani pitemmän aikaa,  on lähes pakko päästä kävelemään Linnamäelle. Siellä mieli lepää. Jos matka suuntautuu Porvooseen suosittelen pientä kävelyretkeä täällä. Myös Maarin ranta on hieno paikka.

Linnamäelle pääsee kätevästi kävellen vanhasta kaupungista tai jos haluaa sinne autolla, on sen edessä parkkipaikka. Kannattaa käydä!

PS. Jos tuota Linnamäki linkkiä klikkaa ja sieltä jatkaa eteenpäin lukemaan Maarista, voi ilokseen löytää kohdan missä kerrotaan vuohenputken tulleen keskiajalla tänne.

Kesä!

Porvoossa

Nyt on kesä.  Lämpömittarissa lähes hellelukemat (23,8 C).

Aamupäivällä vastaan tuli nuoria päällänsä vähän paremmat vaatteet ja kädessänsä todistus. Myöhemmin oli vaihdettu vapaalle ja menty jokirantaan porukalla loikoilemaan. Tämä tunnelma sekä maisemat tuovat kyllä kesän minullekin.

Myöhemmin illalla on ylioppilasjuhlat. Tämä päivä hemmottelee säänsä puolesta koulunsa lopettavia ainakin näillä seuduin. Edessä on pitkä kesä. Tai siis kouluaikoinahan se tuntui pitkältä, nyt tuntuu että koko vuosi hujahtaa yhtä nopeasti kuin kesä aikoinaan. Se on se ikä vissiin mikä sen tekee.