perjantai 31. tammikuuta 2014

Joskus 80-luvulla

Lahja vanhemmiltani

Joskus 80-luvulla oli paljon enemmän ovelta ovelle kulkijoita kuin nykyään. Tai sitten vain asun nyt sellaisessa paikassa mihin ei eksytä. Osa ovelta ovelle kulkijoista esitteli itsensä opiskelijoina ja kauppasivat (muka) itse tekemiään piirroksia. Oli se sitten totta tai ei, ainakin vanhempieni kukkaron nyörejä saatiin avautumaan oheisella kuvalla. 

Kuva on oikeasti musta-valkoinen, ei seepia. 
Tätä se hämärässä kuvaaminen teettää.
(Kukan lehdet eivät kuulu kuvaan) 

Ei minua yhtään haittaa, että tuosta kuvasta 30 markkaa maksoivat. 
Ainakin sellaiseksi hintaa väittivät kun kysyin. Voi kyllä myös olla, että huijasivat. 

torstai 30. tammikuuta 2014

Praha

vuonna 2003

Nyt kun matkailua ei voi harrastaa, täytyy turvautua vanhojen matkojen muisteluun. Vuorossa on Praha. Kiva, mukava, käveltävä kaupunki. Menisin mielelläni uudelleen.



Alla oleva kuva oli tuskan takana. Kiipesimme torniin, kapeaan, pyöreään, korkeaan torniin. Asteita oli tukahduttavan paljon ja usko meinasi matkalla loppua. Tuskaisena, punaisena ja hikisenä pääsin kuitenkin läähättäen huipulle. Oli sen arvoista.




Jaksan vieläkin ihmetellä sitä, kuinka vähän valokuvia kinofilmiaikoina olen ottanut. Silloin kuvittelin ottavani paljon kuvia. Kuinka vähän silloin tiesinkään.


tiistai 28. tammikuuta 2014

Kirja

kirpputorilta

Tein eilen pienen kirpputorikierroksen. Löysin muutaman lahjan ja itselleni, suurelle Downton Abbey fanille, kirjan. Muistan tämän tv-sarjan heikosti, enkä katsonut siihen tehtyjä jatko-osia. Kirjan kansi on alkuperäisestä sarjasta, sen muistan. Lisäksi tämän kirjan kansi tuo mieleeni toisen tv-sarjan, sillä sen kirjassa on samantyylinen kansi. Tämä sarja oli nimeltään Testamentti. Sen näkisin mielelläni uudelleen. En muista koska se tuli, enkä muista kuinka pitkä se oli, mutta muistan siitä pitäneeni. 




maanantai 27. tammikuuta 2014

Aikaisia aamuja

ja pienet päiväunet

Minut herätettiin tänään jo kello viideltä. Heti en suostunut nousemaan, yritin kääntyä ja siirtyä ja vaikka mitä, mutta huonoin tuloksin. Helmi-kissa piti pintansa ja sai aamuruokansa jo klo 5.23. Minä en saanut näiden aamutoimien jälkeen uudelleen unta, vaan kiertelin blogeissa, luin päivän ensimmäiset uutiset, keitin kahvit ja nautin aamiaisen. 

Sain myös päivän ensimmäisen idean. Kirjahyllyssä on joulunaikaan ollut tuollainen punainen pallovalaisin. Jotenkin tykästyin siihen, että kirjahyllyssä on valo ja olen miettinyt mitä tuon jouluisen tilalle laittaisin. Tänä aamuna sitten muistin, että olen joskus saanut veljeltäni joululahjaksi kaksi tuollaista alemman kuvan lasikuutiovalaisinta. Kävin laittamassa niistä toisen kirjahyllyyn. Sitten tuli uni. 



Päivän ensimmäiset ja viimeiset päiväunet otettiin kello 8 - 10.45. 

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! 

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Vaihtuva näyttely

Olohuoneessa

Tämä päivä tuntuu sopivalta pieneen puuhasteluun. Niinpä päätin vaihtaa olohuoneen tauluhyllyn näyttelyn. Syyskuussa esille laitetut taulut saivat väistyä tieltä. 




Kaksi vasemmanpuoleista ovat tupaantuliaislahja esimieheni esimieheltä entisen työpaikkani muuttaessa (ja kun silloinen työpaikkani muutti edelleen, sai henkilökunta ottaa haluamiansa esineitä), toinen oikealta on Roomasta ottamani kuva ja oikeanpuoleinen joskus 90-luvulla jostain Liverpoolin museosta ostamani juliste. 

Vaihtelu virkistää! 

lauantai 25. tammikuuta 2014

Mustavalkoista

talvea

Nyt on kaunista. Maisema on melkein mustavalkoinen ja lumi peittää puut ja pensaat. Tästä vaiheesta pidän,  kunhan ei kestä kauaa. Mustavalkoisuuden jälkeen sitä ryhtyy kaipaamaan värejä elämäänsä. Yleensä se hoituu kukilla ja värikkäämmillä vaatteilla. 


Mutta sitä ennen - nautitaan tästä nyt hetki. 

perjantai 24. tammikuuta 2014

Kevyellä linjalla

ei kuitenkaan tiukkapipoisesti

Minä olen uuden vuoden jälkeen vaihtanut ruokavaliotani. Joulun aikaan maistui joulutortut, suklaa ja punaviini, toki maistuisivat vieläkin, mutta niin maistuvat myös kevyemmät herkut. Näistä kevyemmistä herkuista tulee parempi olo ja mieli. En tiedä onko painossa tapahtunut mitään, mutta olo tuntuu kevyemmältä. Miksiköhän sitä ihminen syö herkkuja ja muuta epäterveellistä kun se terveellisempi oikeastaan maistuu oikein hyvälle, joskus jopa paremmalle kuin epäterveellinen?


Lounaalla olen syönyt tällä viikolla savukalaa ja sen kanssa on maistunut oikein hyvin punakaali/raejuusto/puolukka-salaatti. Eikä tarvitse minun makuuni puolukoita edes millään makeuttaa. 

torstai 23. tammikuuta 2014

Teemalta

Eero Aarnio: Myhäilevät muodot

Onnistuin eilen avaamaan television oikeaan aikaan oikealta kanavalta. Katsoin Eero Aarniosta tehdyn dokumentin Myhäilevät muodot. Hyvä dokumentti uskomattomasta persoonasta. Taidan nyt olla rakastunut Eero Aarnioon. Dokumentti oli erinomaisesti tehty ja toi hymyn kasvoille. Nauroinpa siinä jopa ääneen kun Eero Aarnio kertoi olevansa nykyään eläintarhanhoitaja.



Tämä dokumentti kannattaa katsoa, jos se eteen sattuu. Suosittelen!

Lukuvuorossa: Kankimäki Mia Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, Otava, 2013, omasta kirjastosta, hankinta kirjamessuilta viime vuonna. 

tiistai 21. tammikuuta 2014

Vierailija

puuterilumessa

Meillä on käynyt vieras. Se on tullut vasemmalta, käynyt tarkastamassa Helmi-kissan ulkoilutarhan, ja poistunut oikealle. Sillä suunnalla on sen koti. Jäljet näkyivät puuterilumessa ja näkyivät vieläkin vaikka harjasin lunta pois patiolta. 



Toiset ulkoilevat pakkasellakin. Minä ajattelin ottaa tuosta vierailijasta oppia. 

Lukuvuorossa: Christie Agatha Lordin Kuolema, WSOY, 1993, omasta kirjastosta, SAPO. Ikäväkseni ilmoitan, että edellinen kirja jäi kesken. Ei vaan pystynyt. 

maanantai 20. tammikuuta 2014

Aurinkoa

aurinkoa

Aurinko on ihana. Vaikka pakkasta on liikaa, aurinko pelastaa päivän. Matalalla se vielä on, mutta suunta on oikea. 



Kevättä kohden, kevättä kohden. Pitää vaan olla kärsivällinen, sanoo hän itselleen.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Löytyykö ottajaa?

DVD:tä tarjolla

Siivoukset jatkuvat ja taas olisi muutama leffa uutta kotia vailla. Jos olet kiinnostunut, laita viestiä Naukulankerho(at)gmail.com. Leffat lähtevät postimaksun hinnalla!

Lomalla (kotimainen)
Twisted
Juulian totuudet
Lapsia, aikuisia (kotimainen)
High Road to China
Rakastaa, ei rakasta (ruotsalainen)
27 dresses, hääkuumetta
FC venus (kotimainen)
Tulen valtakunta
Älä kieltäydy kahdesti (James Bond)
Mankkelin Wallander: Jokeri
Ytimessä
Tulkki
Todistettavasti elossa
Edward Yangin 1-2
Tomb Raider - elämän lähde

Laitan nämä nyt hetkeksi myös tuonne Kirpputori-välilehdelle. Edelliset tänne jääneet lähtivät kierrätykseen kissojen hyväksi. 

lauantai 18. tammikuuta 2014

Zum Beispiel

Porvoo

Olin tänään lauantaiajelulla Porvoossa ystävän kanssa. Yksi päivän tarkoituksista oli käväistä pizzalla Gabrielissa. Kävi kuitenkin niin, että se oli suljettu tammikuun loppuun keittiöremontin takia. Hetken jo käväisi mielessä ajaa takaisin Helsinkiin lounaalle, mutta onneksi muistin Zum Beispielin



Viihtyisä ympäristö, hyvää ruokaa, ihmisiä ympärillä ja mukavaa seuraa. Suosittelen! 

perjantai 17. tammikuuta 2014

Lauma

kissoja

Kummasti niitä kissoja vaan tänne tulee. Suurin osa kissoista on saatu lahjaksi, niin myös tämä lauma. 



Pölyjenpyyhkimisen ohessa on hyvä hetki ihailla näitä. Kerrassaan komea lauma. 

torstai 16. tammikuuta 2014

Sukkahousuista

ja niiden mukavuudesta

Kukaan ei varmasti erityisesti pidä sukkahousuista. En minäkään. Paitsi yksistä. Ihanista harmaista, sopivista, lämpimistä ja mukavista. Ehkä elämäni paras ostos. Tai siltä se ainakin tuntuu tällä säällä. 


Eivät olleet halvat, mutta ovat kyllä maksaneet itsensä takaisin moninkertaisesti. Kun pakkaset tulevat, nämä ovat sellaiset pese ja pidä, pese ja pidä, pese ja pidä -tapaukset. Muuta en jalkaani laittaisikaan. Kannattaa siis sijoittaa hyviin sukkahousuihin! Harmi vaan, ettei niitä kalliinpia pääse sovittamaan. Kokomerkinnöistä kun ei koskaan tiedä. Toisaalta, harva varmasti haluaisi ostaa sovitettuja sukkahousuja.

Mutta se tästä muodista.  

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Radiosta

kuultua

Kuuntelin eilen siivoessani radiota. Siellä sanottiin: "Olemme tottuneita siihen, että kaiken pitää olla hyvää ja kivaa." Ohjelmassa puhuttiin ruuasta ja karkkiensyönnistä, annoskoosta ja muusta. 

No, minäpä kerron, että tein kyllä viikonloppuna pahaa ruokaa. Jostain olin saanut päähäni appelsiini-kanan maukkaassa kermaisessa kastikkeessa. En googlannut ohjetta, enkä ilmeisesti ollut kaupassa tarpeksi tarkkana. Ostin nimittäin greippejä. Huomasin sen vasta siinä vaiheessa kun muut valmistelut olivat jo tehtyinä. Päätin sitten laittaa greippejä kanan päälle. Ei ollut hyvä ratkaisu. Ei ollenkaan, mutta en voinut heittää ruokaa pois. Olen siis syönyt viimeisinä päivinä pahaa ruokaa. Seuraavaksi ajattelin kyllä tehdä jotain hyvää. 


tiistai 14. tammikuuta 2014

Tuubeja

tulee

En ole koskaan ollut käsityöihminen. Koulussa kun piti kutoa sukka, äitini teki toisen. Kovasti olivat eriparia. Nyt olen kuitenkin tarttunut puikkoihin ja tehnyt kolme kaulaliinaa ja kaksi tuubia. Siis kaksi sellaista pötkylää, jotka voi pyöräyttää kahdesti kaulan ympäri ja tarvittaessa käyttää vaikka päähineenä.



Tähän voisin hyvinkin jäädä koukkuun. Varsinkin jos lanka on paksua, silloin tuloksen näkee nopeammin.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Kahvikutsuilla



Pirkon kanssa

Pirkko kutsui minut kahville. Kiitos tästä kahvitteluhetkestä ja haasteesta! Kysymykset olivat vaikeita ja vastaukset heijastavat nykyistä elämäntilannettani. Jos samat asiat kysyttäisiin minulta vuoden kuluttua, voisi toisten vastausten sisältö muuttua.

“Määrätynlainen uteliaisuus on johtanut meidän bloggaamaan, liittyi se sitten ympäristöön, luontoon tai maailmanmenoon, omaan elämäämme, harrastuksiimme tai lemmikkeihimme. Monipuolisuus on valttia blogeissä! Jos vastaat kysymyksiini ja jaat viidelle eteenpäin, voit viedä pullakahvit mukanasi (Copy/Paste). (Ei ole aivan pakko jakaa :) Esitän kysymyksiä, mitkä saattavat useinkin tulla esille kahvikupposen ääressä ystävän kanssa keskustellessa. Mitä sinä vastaat seuraaviin kysymyksiini? Voit myös vastata kysymyksiin pelkästään valokuvin.


1. Mikä on sisustustyylisi? 
En katso olevani minkään erityisen tyylilajin edustaja, enkä oikein osaa kuvailla tyyliäni. Ehkä parhaiten sisustustyyliäni kuvaililisi sana rönsyilevä

2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustaessasi? 
Kirjastoon. Koko huoneen peittävät Lundia-hyllyt ovat varmasti suurin ja kallein yksittäinen ostos ja niiden hyllyjen täyttämiseen on kulunut (ja kuluu edelleen) rahaa. Vai liekö kyseessä hallitsematon ostokäyttäytyminen kirjojen suhteen? 

3.  Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa? 
Lemmikin hyvinvointiin.  

4. Mihin käytät paljon rahaa?
Lemmikin hyvinvointiin. Ryhdyin kerran laskemaan Helmi-kissan eläinlääkärikuluja, jätin homman kesken. Ei sitä rakkautta voi rahalla mitata. Asuntolainaan kuluu toki myös paljon rahaa. 

5. Mistä onnesta unelmoit?
Tällä hetkellä ehdottomasti työpaikan löytymisestä. 

6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?
Jos ystäviä ei enää olisi. Yksinäinen vanhuus.  

7. Missä asiassa olet tunnollisin?
Helmin insuliinipistoksissa. Ehdottomasti. Jo kahden ja puolen vuoden ajan olen pistänyt säännöllisesti 10 - 12 tunnin välein. Muutamia poikkeuksia on. 

8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?
Tässä tekee mieleni kompata Pirkon loistavaa vastausta myönnetystä virheestä. 

9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?
Rehellisyys, aitous, inhimillisyys. 

10. Mikä on miehen paras ominaisuus?
Rehellisyys, aitous, inhimillisyys. Tähän olisi ehkä helpompi vastata jos olisin löytänyt elämäni miehen! 

Kahvikutsun lähetän eteenpäin Inna Vaaralle Mummin matkassa -blogiin sekä Millalle ja hänen Millainen elämänsä -blogiin! Toivottavasti kahvi maistuu ja kysymykset myös. 

perjantai 10. tammikuuta 2014

Nytkö se alkoi?

Talvi

Aamuyöstä on tullut vettä ja joskus vähän ennen kahdeksaa se muuttui rännäksi. Sen verran on tullut, että maa on paikoitellen valkoinen. Ei olisi tarvinnut enää. Ei ainakaan paljoa, että kohtuullisesti sitten vaan. Viime vuosina sitä on tullut vähän liikaa ja lumi on pysynyt maassa turhan pitkään. Eikä se lumikaan nyt niin paljon haittaa kuin se paksu jääkerros. Sitä minä inhoan. 

Kuva 9.2.2013

Lukuvuorossa: Klemperer Victor Haluan todistaa, Päiväkirjat 1933-1945, WSOY, 2001, omasta kirjastosta, kovakantinen ja tätä luetaankin sitten pitkään. Sivuja 727 ja koko on suurempi kuin tiiliskiven. 

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Sateisena iltana

autonikkunasta

Tarkoitus oli käydä iltakävelyllä katsastamassa Lux Helsingin tarjonta. Iltakävely vaihtui autoajeluksi, mutta nähtiinhän ainakin pääteos. Ja kuultiin se myös. 




Vettä satoi kaatamalla ja näkyvyys oli huono. Mustissa vaatteissaan kulkevat ihmiset hyppelehtivät suojatielle tai sen lähistölle milloin mistäkin kolosta. Varsinkin Kisahallin lähistöllä. Heijastimia ei voi olla liikaa, joskus yksikin riittäisi.

tiistai 7. tammikuuta 2014

Toinen varsi

ritarinkukassa

Saamani amaryllis kukki komeasti. Toinen varsi kuitenkin kaatui ja minä korjasin sen maljakkoon. Se oli oikea ratkaisu ja tiukasti supussa ollut nuppu kiittää. 


Kohta täällä kukkii taas.

Lukuvuorossa: Tovey Doreen Dats in May, Elek Books, 1959, lainassa ystävältä (ollut jo varmasti vuoden!), kovakantinen.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Merkkipäivä

toisessa blogissani

Aloitin bloggaamisen 6.1.2009. Aluksi Naukulan Kerho piti sisällänsä vähän kaikkea, eniten kuitenkin kissauutisia. Elokuussa 2012 päätin erottaa kissablogin siitä kaikesta muusta. Olen ollut tyytyväinen ratkaisuun.


Bloggaaminen on hieno harrastus ja tähän voi hyvin yhdistää myös toisen lempipuuhani - valokuvauksen.

lauantai 4. tammikuuta 2014

Nykytaidetta

minulta

Minä olen aina ihaillut museoiden ulko-ovien lähistölle liimattuja sisäänpääsymaksutarroja. Niitä pyöreitä, iloisen värisiä. Eilinen vierailu Emmassa toi idean. Minullahan on valmiina tyhjä pieni canvas ja eilen sain ensimmäisen tarran. Tänään tuli sitten jo toinenkin, kun kävin Amos Andersonilla katsomassa sitä August Uotilaa mistä eilen kirjoitin.



Tästä tulee nykytaidetta. Valmistumiseen menee kyllä useampi vuosi, mutta hiljaa hyvä tulee.

perjantai 3. tammikuuta 2014

Ehdinpäs

Emmaan

Emmassa on tällä hetkellä kaksi minua kiinnostanutta näyttelyä, Birger Kaipiaisen sekä näyttely nimeltä Vesiputoussateenkaari sekä muita tapahtumia luonnossa. Jälkimmäistä näyttelyä pääsin katsastamaan jo syksyllä, mutta halusin käydä vielä uudelleen katsomassa suosikikseni muodostunutta islantilaisen Eggert Peturssonin nimetöntä työtä islantilaisista kukista sekä muita näyttelyn upeita töitä.

En pettynyt ja kun näyttelyssä sai kuvata (ilman salamaa), tässä muutama makupala, jos vaikka joku muukin innostuisi näistä näyttelyistä.

Kaipiaisen makupalat: 





Jos Chopin rakasti orvokkeja ja Kaipiainen rakasti Chopinia, niin tämä Orvokki rakastaa sitten Kaipiaista. Jos tähän näyttelyyn aiot, niin on hieman kiire. Se loppuu 12.1.2104 eli hopi, hopi.

Tässä sitten Eggertin upeasta taulusta kuva:



Tämä näyttely loppuu maaliskuun puolella. Eli ei vielä ihan niin kiire jos haluaa ihastella tämän näyttelyn töitä paikanpäällä.

Kuten arvata saattaa mikään kuva ei tee oikeutta kummankaan taiturin töille. 

Haluaisin vielä käydä Amos Andersonilla katsomassa August Uotilan ja sekin näyttely loppuu jo 13.1.

Lukuvuorossa: Fielding, Helen Bridget Jones Mad about the boy, Jonathan Cape, 2013, lainassa ystävältä, pokkari.

torstai 2. tammikuuta 2014

Aamiainen

vuoteessa

Joskus, ei usein, mutta joskus, on mukavaa nauttia aamiainen vuoteessa. Tänään taas. Kahvia, pari leipää ja eväät myös kerjäävälle Helmi-kissalle. Sitten tovi blogistaniassa ja pientä aktivoitumista pikkuhiljaa.


Ajattelin tästä lähtien kirjoittaa tänne Muistikirjaani, postauksien loppuun, kulloinkin lukuvuorossa olevan kirjan tiedot. Muistanpa sitten itse mitä olen milloinkin lukenut.

Lukuvuorossa: Christie, Agatha: Viisi pientä possua, WSOY, 1997, omassa kirjastossa vuodesta 1997, pokkari.Luettu useammin kuin kerran. 

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uusi vuosi

ja hieno joululahja

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Minun vuoteni tulee kulumaan hyvin. Tiedän sen jo upeasta Downton Abbey -kalenterista, joka kulkee tämän vuoden matkassa mukana.


Kiitos hienosta joululahjasta Sailalle! Toiselle DA-fanille. Enää ei tarvitse odottaa kamalan pitkään neljännen tuotantokauden erikoisjaksoa. Jihuu.