sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Taas elokuvissa

Downton Abbey 

Yllättävää kyllä, olen tänä vuonna käynyt elokuvissa nyt kolme kertaa! KOLME! Se on kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Tällä kerralla kävin katsomassa ystäväni kanssa Downton Abbey -elokuvan ja niin kuin tosifanille sopii, se täytyy nähdä uudelleen. 




Alkudrinkit olivat hieman omituiset, tapaslautanen herkullinen. Ja itse elokuva, niin, ymmärrän hyvin, kun on sanottu, että sen ymmärtää vain jos on katsonut sarjan ja minähän olen. Monta kertaa. 

sunnuntai 22. syyskuuta 2019

En osaa kirjoittaa arvosteluja, mutta...

Don Juan - Turun Kaupunginteatteri

En osaa kirjoittaa hienoja arvosteluja, enkä edes yritä. Mutta tiedän kyllä mistä tykkään. Mitenkään asiaa enemmälti erittelemättä, voin vain todeta, että rakastuin minäkin Don Juaniin. 



Kertakaikkisen karismaattinen esitys. Hienolla tavalla toteutettu vuorovaikutus yleisön kanssa ja toteampa vielä, etten ole ennen ollut teatteriesityksessä, missä koko yleisö seisoo esityksen lopussa taputtamassa näyttelijöille. 

Olipa hieno. Jos sinun on suinkin mahdollista päästä katsomaan, niin mene ja rakastu. 

torstai 12. syyskuuta 2019

Väistämätön tosiasia - syksy

Syksy tulee

Vaikkei millään vielä haluaisi, niin syksy tulee. Matalalla paistava aurinko ja rankkasade kilvoittelevat päivistä. Pihalla olevat ruukut ja kastelukannut täyttyvät sadevedestä. Paljaat varpaat palelevat, peitto on jo vaihtunut paksumpaan.

Minun tekee mieli pähkinöitä. Sen sijaan napsin D-vitamiinia ja yritän aamuväsymyksestä huolimatta jatkaa kesällä aloittamaani tapaa syödä aamiaista ennen kuin muu päivän tekeminen vie voiton.


Välillä asioita pääsee ihon alle. Harjoittelen edelleen miten saisin ne sieltä pois. Joskus onnistun, joskus en. Pitäisi onnistua aina. Tai vaihtoehtoisesti voisin antaa niiden olla siellä ja olla välittämättä.

Sanoja, joita pitäisi välttää: pitäisi, täytyy, pakko