keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Huonoja uutisia

ja ruuanlaittoa

Eilen sain työnhakuprojektissani huonoja uutisia. Vaikka niihin on jo osittain turtunut, kyllä se silti aina harmittaa ja paljon harmittaakin. Yksi hyvä tapa käsitellä huonoja uutisia on ruuanlaitto. Sellainen ruuanlaitto missä saa kuoria ja pilkkoa. Keitin siis kasvissosekeiton: 

1 iso kukkakaali
1 iso bataatti
1 iso peruna
1 punainen chili
2 punasipulia
2 raastettua valkosipulinkynttä
1/2 pakettia koskenlaskijajuustoa
suolaa ja muita mausteita maun mukaan

Ensin kuullotin sipulit, valkosipulin ja chilin. Lisäsin kattilaan vettä ja kypsensin muut ainekset. Kun olivat pehmenneet, soseutin kaikki. Lisäsin nokareita koskenlaskijaa ja annoin sulaa sopan sekaan. 

Hyvää tuli. Ja kun sitten vielä muistaisi aina sen, että chilin käsittelyn jälkeen ei kannattaisi hieroa silmiä käsillään. Onneksi ei ollut tulista laatua. 


tiistai 27. tammikuuta 2015

Raivausta

ja löytöjä

Minulla on kaikenlaisia arkistoja kaapit täynnä. Vaikka olenkin raivannut ja siivonnut, vielä riittää tekemistä. Toisia laatikoita olen vain siirtänyt paikasta toiseen muuttojen yhteydessä, enkä ole niiden sisältöihin sen paremmin tutustunut. Tänään päätin tehdä poikkeuksen.

Toisia löytöjäni ihmettelen ja toisista ilahdun. Niin kuin nyt tästä Porvoon Tarmon koripallokausikortista kaudelta 1976 - 1977. Otteluiden aikana minut löysi C-katsomosta, toiselta riviltä, paikalta numero 51. Aikamoinen investointi tuo 100 markkaa maksanut kausikortti. Ilmankos olen sen jo noin kymmenen vuotiaana ymmärtänyt säilöä kirjeenvaihtoystävieni kirjeiden joukkoon.



Homma jatkuu ja työsarkaa on edessä.

maanantai 26. tammikuuta 2015

Keittiön kaunistus

radio

Radio kuuluu mielestäni keittiön kalustukseen. Ruuanlaiton yhteydessä, siivotessa ja tiskatessa on mukava kuunnella radiota. Kanavaksi on valikoitunut Radio Suomi. Sieltä tulee useimmiten hyvin toimitettua ohjelmaa ja mukavaa musiikkia. Mukavaa olisi myös jos radio olisi kaunis. Täällä niin ei ole.


Parhas äänentoisto ja parhaiten kuuluvat radiokanavat tässä 80-luvun kaunistuksessa. Jos ei ole kauneudella pilattu, niin ainakin sillä on tunnearvoa. Radio tai kasettisoitin, kuten tämän vehkeen alkuaikoina sanottiin, on isäni keilailuvoitto. Johan tämä on kohta museotavaraa.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Koristelaatat

keittiössä

Keittiössäni on kaksi laatoitettua seinäpintaa. Hellan ja tiskipöydän sekä toisen tason takana. Molemmissa on kuusi koristelaattaa, joista muodostuu oheinen kuva. Vaikka aihe sinänsä on oikein hyvin keittiöön sopiva, ei se miellytä silmääni. 


Taannoisella kirpputoriretkelläni löysin ongelmaani uuden ratkaisun. Vaikka metallisten kylttien ja muiden tekstien suurin trendikkyys on jo taakse jäänyttä aikaa, tämä miellyttää silti silmääni enemmän kuin koristelaatat.


Olen tyytyväinen.

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Joskus riittää

vain yksi

Minä en ole ollut mikään karkkihirmu, enemmänkin suolaisen ystävä. Jostain syystä makuni on viime vuosina muuttunut ja nykyään kunnon ruokailuun kuuluu aina myös jälkiruoka. Jälkiruuan ei tarvitse olla mitään isoa ja ihmeellistä, se voi olla makea hedelmä, muutama suklaa tai kahvi. 


Paras jälkiruoka on pieni ja sellainen, että sitä ei tarvitse santsata vaikka olisi kuinka hyvää. Sellainen, että yksi riittää. Nämä ystävältä saadut Itävallan tuliaiset, Salzburgilaiset Mozartin kuulat, ovat ihan täydellisiä. 


Niin täydellisiä, että tänään jouduin syömään yhden myös ruisleipäaamiaiseni jälkeen. 

Lukuvuorossa: Cabot Meg Size 12 is not fat, pokkari, ostos Hesyn kirppikseltä, 20 senttiä. Luen edelleen myös Nelson Mandelan omaelämänkertaa, mutta halusin jotain kevyempää rinnalle. 

PS.  Ja muistiin itselleni: Tietokoneeni z-kirjain ei oikein toimi. Ilmeisesti sille ei ole ollut käyttöä, paitsi tätä postausta tehdessä. 

tiistai 20. tammikuuta 2015

Vielä yksi

joulukoriste

Välillä käy niin, etten millään voi korjata kaikkia joulukoristeita pois. Nyt näin kävi pikkuvessan valokuvakehysjoulukoristeelle. Tämä on aikanaan joulukoristeeksi hankittu ja Sulo-kissan kuva pääsi siihen tänä jouluna. Mutta ei tämä niin jouluinen ole, eihän? Sitä paitsi sillä oli jo parinsa samaisessa paikassa. 



Vaikka kuva Helmi-kissasta on kehyksessä aika huono, ei hätää, parempikin sieltä löytyy.


Ilman kissoja täällä ei voi käydä edes privaateilla asioilla. Eikä joulukoristeilta voi välttyä koskaan.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Vertailuja

Runebergin tortut

Ystävien tullessa kylään olin hankkinut kahvihetkeä varten Runebergin tortut. Ne olivat Fazerin. Ystäväni toi tullessansa Uudenmaan Herkusta ostamansa tortut. Meillä oli kunnon maistiaiset. Minun suosikikseni tuli Uudenmaan Herkun tortut. Mehukkaat ja kosteat ja aika makeat.


Tämän jälkeen ei tarvitse enää Runebergin torttuja tänä vuonna ehkä syödäkään.

torstai 15. tammikuuta 2015

Hyvää oli

tee

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin tämäkin tee. 




Yritys ja tuotteet ovat olleet minulle tuntemattomia. Tunnustan, että olen aikanani ostanut teen Englannista pelkän paketin perusteella. Vaikka paketti edelleen miellyttää silmääni, oli sisältö silti parempaa. Kivat kotisivutkin ja tuotteet. Raikasta.

Laitan tämän nyt tänne muistiin, jotta hankin tätä lisää heti jos osuu kohdalle.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Kauden ensimmäinen

joogatunti

Edellinen kausi loppui joulukuun alussa, eilen alkoi uusi. Sen verran olen saanut itseni jumiin, että tänä aamuna olen kärsinyt orastavasta päänsärystä. Sen siitä saa palkaksi kun jumiutuneita niskoja, hartioita ja lihaksia menee venyttelemään. Parempi olisi kun harjoittasi venyttelyä säännöllisesti. 


Vaan kyllä se taas vaan oli mukavaa. Kerran viikossa puolitoista tuntia huhtikuun puoleen väliin asti. 
Auttaa kummasti kun alkuun pääsee.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Aamiainen

sunnuntaina

Aamiainen. Ehdottomasti. Tai ehkä kohdallani pitäisi puhua brunssista tai varhaisesta lounaasta? Ruoka ei maistu heti heräämisen jälkeen. Aamulla juon lasin vettä. Kun päivä on jo lähtenyt käyntiin, täytyy saada ruokaa, kahvia tai teetä. Eilen tämä tapahtui aamutoimien, bloggaamisen, lumitöiden ja suihkun jälkeen. Sitten olikin jo aika nälkä.


Vanhemmillani maistoin Jaffa Minneola tangeloa. Sen perässä lähdin ruokakauppaan ja mukaan ostoskoriin tuli myös banaanikookosananassmoothieta. Herkkuaamiainen. Hemmottelua ja vähän törsäystä (kallis smoothie!).

Jaffa Minneola tangeloista en kyllä ikinä ollut kuullutkaan. Nettihakuni kertoi, että tangelot ovat greipin ja mandariinin risteymiä. Taas oppi uutta. Saattaa kyllä olla, että olen näitä aikaisemminkin ostanut, mutta minulle kaikki ovat olleet vain applesiinejä, greippejä, mandariinejä, sitruunoita ja limejä. Ihan niinkuin silloin kun olin lapsi, paitsi että silloin ei kyllä varmasti limejä kaupoista löytynyt. Silloin 60- ja 70-luvulla, tai ehkä ne vain eivät kuuluneet lapsuuteni ostoskoreihin.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Lunta

ja liikuntaa

Tänään ei ole epäilystäkään siitä, mistä saa päivän liikunta-annoksen. Huomenna alkaa taas jooga. 




Vaikka joogaa on takana jo kohtuullinen määrä (olisiko viisi kautta?), en silti oikein osaa tehdä harjoituksia kotonani. Ohjattu harjoitus on enemmän mieleeni. Jokaisen harjoituksen jälkeen on pakko ihmetellä minne se puolitoista tuntia hurahti. Aika kuluu sukkelaan kun pyrkii ajattelemaan vain sitä tekemistään eikä mitään muuta. Onpa hyvä, että kausi taas alkaa. Odotan innolla. 

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Päivän teema

joulu pakettiin

Hiljalleen olen kerännyt joulua pois kodistani. Nyt joulupallot ja muut odottavat paketoimista kirjaston lattialla. Haikealta tämä puuha tuntuu, vaikka tuo tullessansa myös tietynlaista selkeyttä. Arki alkaa ja se on hyvä. Minä oikeastaan pidän arjesta.



Joulukorteista en kyllä vielä malta luopua, ne koristavat täällä edelleen.

Lukuvuorossa: Lennox Judith Lasiin kirjoitettu, WSOY, 2003. On siis jo luettu. 

Lukuvuorossa: Mandela Nelson Pitkä tie vapauteen - omaelämäkerta, WSOY, ensimmäinen suomenkielinen versio ilmestyi 1994, tämä on pokkariversio ja hankittu viime vuonna. 

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Hyvää uutta vuotta!

Tänä vuonna minä...

...löydän töitä
...muistan kaikkien ystävävieni syntymäpäivät
...siivoan useammin
...saan Namu-kissan Sulon kaveriksi (Pinkkitassun Hagar, EUR d 22)
...en jätä tavaroita lojumaan
...otan rennosti
...innostun uudesta

ja vaikka mitä. Uudenvuodenlupauksiin en usko, mutta aina on oikea aika tarkastella tottumuksiaan, ajatuksiaan ja toimintatapojaan. Joskus olen jostain lukenut, että vaatii 19 kertaa, jotta saa jostain asiasta itsellensä tavan. Ei se ole paljoa ja kun tähän uskoo, se varmasti myös toimii.


Se on vielä epäselvää minkä uuden taidon tai harrastuksen minä tänä vuonna itselleni hankin.

Aikaisempia ovat olleet virkkaus (ei sopinut minulle), bloggaus (koukussa ollaan), taloyhtiön hallituksen jäsen ja sen mukanaan tuomat kommervenkit, jooga (nyt olen ilmoittautunut viidennelle hathajoogakurssille).

Ideoita?