Vähemmän ruutuaikaa

enemmän kaikkea muuta

Kesäloma on ohi. Mitään ihmeellistä ja erikoista en tehnyt, vain päiväretkiä, ystävien tapaamisia, elokuvia (2!), teatteri (1), kissavierailuja ja puutarhanhoitoa äidin pihalla. Silti loma meni nopeasti ja ainakin tänään tuntuu siltä, että salasanatkin ovat unohtuneet, joten loma on mennyt myös hyvin.

Työasiat eivät ole päiväsaikaan juuri mielessä pyörineet. Ensimmäisen viikon aikana öisin kyllä. Loma tuli siis tarpeeseen ja taas jaksaa.

Minun piti tehdä lomalla kaksi asiaa. Toinen niistä oli autoni navigaattorin päivitys (en ole vielä tehnyt!) ja toisen asian olen totaalisesti unohtanut. Että se siitä sitten. Tallessa lienee.

Vallisaaressa

Päiväretkellä

Lähdin ystäväni kanssa päiväretkelle Vallisaareen. Lautta sinne lähti Kauppatorilta ja edestakainen matka maksoi 10 euroa. HSL ei sinne, ainakaan vielä, matkaa. Vallisaari oli mitä mainioin kävelykohde. Kaikkialle saaressa ei pääse, vain merkityillä poluilla ja alueilla on lupa kulkea. Osittain tämä johtuu siitä, että saaren Kuolemanlaaksossa oli vuonna 1937 suuri räjähdeaineonnettomuus ja räjähteitä saattaa saaresta löytyä edelleen. 

Saari oli mitä mainioin kohde ja henkilölle, joka tuntee meitä enemmän luonnonkasveja tai perhosia, varmasti vieläkin antoisampi. Me tunnistimme vain muutaman kasvin, hiiren (IIK!) ja hakukoneen avulla myös rantakäärmeen.

Tervetuloa pienelle kierrokselle.

Oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Ehdottomasti. Valitettavasti vain hermoja kiristivät jälleen kerran ihmiset. Jos joka kyltissä lukee, ettei saa poiketa poluilta, niin säännöt koskevat kaikkia. Eikö? En myöskään ymmärrä, miksi lasten annetaan repiä luonnonvaraisia kasveja juurineen maasta tai miksi äidit antavat lapsiensa hyppiä ja juosta kengät jaloissaan ravintolan pöydillä? Viis siitä, että olivat ulkona. Joku roti sitä nyt kuitenkin pitäisi olla.

Uuteen kukoistukseen

Kärhö

Olen asunut tässä samassa asunnossa nyt 14 vuotta. Samana päivänä kun muutimme, silloisen avomieheni ja kotikissojemme kanssa tähän asuntoon, pystytettiin kissoille ulkotarha. Se peitti alleen kasveja, joista en ollut tietoinen. Yksi niistä oli kärhö, en tiedä mikä. Se eli kaltoin kohdeltuna vailla huolenpitoa  ja kunnollista kasvupaikkaa kaikki nämä vuodet. Vasta tämän vuotinen uuden ulkotarhan rakennus, toi kärhön kunnolla esille. Kun vielä siirsin sen viereen tarvikehyllyn, sai kärhö haluamaansa tukea. Se on palkinnut minut heti. Ehkä vielä joku vuosi kukkasin.

Pihalle, portin pieleen, olen yrittänyt istuttaa kärhön jos toisenkin. Mikään niistä ei ole lähtenyt kasvuun. Ehkä niin ei sitten ole tarkoitus.

Arki ja loma

Loma ja arki

Arki on aikataulutettua, työtä ja arkiaskareita. Se on välillä minuuttiaikatauluja ja usein jatkuvaa suorittamista. Arki on myös mukavaa, jos välillä ymmärtää hengähtää ja tehdä muutakin siinä sivussa. Pitää työtunnit kohtuullisina. Saada aivoilleen lepoa ja muuta ajateltavaa, kerätä kokemuksia ja oppia uutta. 

Koska arki on aika täynnä, pyrin pitämään lomani tyhjänä. Siitä huolimatta olen onnistunut haalimaan myös lomalla itselleni aikatauluja. Erilaista tekemistä kuin arkisin. Tämä on toinen lomaviikkoni ja tuntuu hyvältä. Tuntuu siltä, että loma tuli tarpeeseen ja silti jo nyt harmittelen sen hupenemista. 

Lomani kunniaksi yritin myös tilata itselleni viikonlopuiksi paperilehden. Sellaisen pe - su jakelun, digitilaukseni lisäksi. Yllättäen sellaista ei voinutkaan netissä tehdä ja sain soittaa lehden asiakaspalveluun, asiakaspalveluun johon ei numeroa löytynyt vaan jouduin soittamaan keskuksen kautta. Luulisi, että lisätilaus olisi hyväksi, joten en oikein jaksa ymmärtää miksi se on tehty niin vaikeaksi. Niin tai näin, huomenna pitäisi sitten aamulla muistaa käydä postilaatikolla ennen aamiaista. Noinkohan sitä sellaisen muistaa. 

Kesän projektit

ja kesäloma

Tämän kesän projekteja ovat olleet kissatarha ja parveke. Kissatarha toteutui jo alkukesästä ja eilen kohentui parveke. Aikamoinen urakka se oli kun piti tyhjentää, pestä ja maalata. Puuritilöiden alle oli kertynyt kunnolla kissanhiekkaa ja pölyä, vaan eipä ole enää. Parvekelasit tosin vielä pesemättä, mutta kerkeäähän sen.

Likaista etuseinää koristanut pajusäleikkö sai nyt väistyä, kun seinä on vihdoin maalattu. Kestihän tämänkin projektin aloittaminen taas vuosia, mutta kun sen sitten teki (vähän itseltään salaa), ei siinä kestänyt kuin vajaa päivä. Ja vielä ennen kesäloman alkua.