keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Oppia ikä kaikki

Kutominen

Minä en ole koskaan ollut käsityöihminen. Kouluaikoina äitini joutui kutomaan toisen sukan. Mikä lie päähänpisto nyt tullut, mutta olen päättänyt ryhtyä kutomaan. Harjoittelen oikeaa ja nurjaa, muuta en sitten osaakaan. Kun ensimmäinen tekele valmistui, oli pakko soittaa ystävälle ja kysyä miten se päättely tapahtui. Hyvä tulivat neuvot ja sekin sitten onnistui. 


Nyt on menossa kolmas kaulaliina. Ehkä seuraavaksi pitäisi oppia ymmärtämään mitä ne kaikki kummalliset lyhenteet ja ohjeet tarkoittavat. Mikäli innostusta siis riittää. Tiedä sitä sitten. Vielä ainakin tämä tuntuu mukavalta, paitsi että niska-hartiaseutu vihottelee ja pientä päänsärkyä pukkaa. Ehkä tätä voisi tehdä rennommin ottein. 

tiistai 29. lokakuuta 2013

Vähän kirjoista

Blue Moon -kustantamo

Vuosittaisella kirjamessukäynnillä, on minun aina tarkastettava mitä uutta on tullut Blue Moon -kustantamolta. Nytkään ei vierailuni ollut turha, vaan mukaan tarttui edellisviikolla ilmestynyt uusin Arnaldur Indridasonin kirja Mestaruusottelu. Olen kovin viehättynyt tähän palkintoja voittaneeseen islantilaiseen kirjailijaan. Jos pitää dekkareista, niin tämän kustantamon kirjoihin kannattaa tutustua. 



Lisäksi kustantamon logo (näkyy tuossa alemmassa kuvassa), on mieleinen. Mukavasti oivallettu! 

(Eikä tämä ollut maksettu mainos. Kirjat olen ostanut ihan itse.) 

maanantai 28. lokakuuta 2013

Syksy

sisällä

Näyttää syksy tulleen sisällekin. Sen lisäksi, että jaloissa kulkee lehtiä lattioille, on fiikus päättänyt, että vihreä on nyt poissa muodista ja keltainen on hyvä. Jokohan tämä nyt kuolee? 


Ei tämä varsinaisesti mikään komistus ole, mutta en minä siitä oikein osaa luopuakaan. 


Jos säilyy elossa tulevan talven ja pimeän kauden, lupaan vaihtaa sen isompaan ruukkuun keväällä. Riittäisiköhän se kannustimeksi?

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Kummisetäni

syntymäpäivä

Tänään olen juhlistanut kummisetäni 75-vuotispäiviä. Onnea vielä kerran! 

Kummisetäni on aikamoinen nikkari ja hänen kädentaitonsa ovat huippuluokkaa. Syntyy puukkoja, kyniä, astioita, ja mitä vaan. Puusta sorvaten, takoen tai melkein mitenkä vaan. Isäni kertoi, että jo nelivuotiaana pikkuveljensä kulki suuri puukko tupessa kupeillaan. Joku vieras oli sitten veljesten äidiltä, minun mummultani, kysynyt eikö pelkää, kun toinen on niin pieni ja puukko on niin iso. Mummo oli vastannut, ettei tarvitse pelätä, lapsi on siihen jo niin tottunut! Nykyään tällä saisi varmasti lastensuojeluviranomaiset kimppuunsa. 


Minä sain matkalta muistokseni kummisetäni tekemän kynän. Istuu käteen hienosti ja pehmeästi. 

perjantai 25. lokakuuta 2013

Matalapainetta

ja pieniä vastoinkäymisiä

Ilmassa on ollut matalapainetta. Mikään ei tunnu onnistuvan ja pieniä, hyvin pieniä, vastoinkäymisiä tulee vastaan nyt vähän joka puolelta. Ärsyttävintä on, että matkapuhelimeni nettiyhteys ei tomi. Ei sitten millään. On se vaan tosi kummallista kuinka tuollainen suhteellisen pieni asia saa ärsytyskynnyksen nousemaan huippuunsa ja sitten tuntuu, että kaikki muutkin asiat jumittavat ja takkuilevat.

Onneksi myöhemmin tänään on luvassa mukavaa ohjelmaa. Siinä varmasti pienet vastoinkäymisetkin unohtuvat, kun tapaan pitkästä aikaa ystäväni ja hänen tyttärensä, minun kummityttöni, sushin äärellä. Vielä kun päivän päättää toisen ystävän tapaaminen kirjamessuilla, niin luulisi tämän tästä iloksi muuttuvan. Luotan siihen.


torstai 24. lokakuuta 2013

Somistusta

syksyyn

Lyhdyt ovat taas päässeet parvekkeelle tuomaan iloa ja valoa pimeyteen. Myös etupihalle on laitettu lyhty ja sinne valot.


Tämä on ensimmäinen tekemäni kuvakollaasi, joten toivomisen varaa on. Täytyy kuitenkin tämä taito ja tekniikka harjoitella vastaisuuden varalle. Tiedä mihin tätäkin joskus vielä tarvitsee.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Napattu jouluhaaste

Sirpalta

Nappasin tämän haasteen Sirpalta, ihan lupaa kysymättä ja yllättäen. Pakkohan minun oli, kun olen tunnustautunut jouluihmiseksi ja yrittänyt käännyttää muutamaa vastaanhangottelevaa ystäväänikin siihen. 


1. Parasta joulussa? Rauhallisuus, hiljaisuus ja kodin koristeleminen. 
2. Joulumusiikkisi? No jos rehellisiä ollaan niin Boney M! Heiltä on siis joskus tullut discojytkeen lisäksi myös joululevy. 
3. Tykkäätkö katsella jouluelokuvia? Millaisia? En erityisesti. Mutta elokuvia kyllä, sellaisia hiljaisia ja rauhallisia joissa on onnellinen loppu. 
4. Jouluherkkusi? Riisipuuro. 
5. Mitä ehdottomasti pitää olla jouluaterialla? Äidin tekemää lasimestarin silliä. 
6. Koska joulukoristeet pääsevät kotiasi koristamaan? Ajoissa, heti itsenäisyyspäivän jälkeen. 
7. Joulu kotona vai jossain muualla? Kotona ja aattona vanhemmillani.
8. Itse tehdyt lahjat vai kaupasta ostetut vai molempia? Kaupasta. 
9. Laitatko ulkovaloja pimeyttä valaisemaan? Kyllä. Valaisevat jo nyt. Kissan ulkotarhan kristallikruunussa ja etupihalla lyhdyssä. Nämä eivät kyllä ole jouluisia. 
10. Joulu oman perheen kanssa vai isommalla porukalla? Hyvin pienellä porukalla eli aattona vanhempieni ja veljeni kanssa ja muuten kahdestaan Helmi-kissan kanssa. 
11. Onko sinulla joku joululahjatoive? Ei, paitsi että olen ajatellut hankkia ison, tosi ison kattilan. Toisikohan Porvoon joulupukki?



maanantai 21. lokakuuta 2013

Kevääksi

tulppaaneja

Syyskuussa nappasin saksalaisesta mukaan kaksi pussia tulppaaneja. Viikonloppuna, ennen pihatalkoita, kaivoin ne maahan. Saas nähdä kuinka käy. Nouseeko mitään vai menevätkö parempiin suihin. 


Ylläolevat tulivat pienen pienelle etupihalleni pensaiden viereen. Aikaisemminhan siinä on ollut vaaleita tulppaaneita. Saas nähdä vieläkö nämäkin nousevat. Sipulit kun ovat olleet maassa koko kesän. 


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Postikortteja

Suomen valokuvataiteen museossa

Perjantai oli ihana päivä. Se alkoi lounaalla ystävän kanssa ja jatkui taiteen parissa. Toinen taidekohteistani oli Suomen valokuvataiteen museo ja siellä oleva valokuvapostikorttinäyttely. Suurrealismia ja Silmänlumetta.


Näyttelyssä olisi voinut viivähtää pitempääkin kuin tunnin. Valokuvapostikortit olivat upeita ja niiden viereen oli välillä asetettuna myös suurennuslasi. Sitä olisikin tarvinnut, jotta olisi voinut katsoa korttien kaikkia vivahteita. Lisäksi oli toisten korttien kohdalla mahdollisuus soittaa tiettyyn numeroon ja saada lisätietoa sitä kautta. Mielenkiintoinen näyttely!

torstai 17. lokakuuta 2013

Pakkanen, Outi: Rakastaja

Kirja 

Minä fanitan Outi Pakkasta. Sen vuoksi minun oli lähestulkoon pakko ostaa uusinkin dekkari heti sen ilmestyttyä ja tiesin sen mitä siitä seuraa. Kun olin kirjan käteeni ottanut, en voinut sitä laskea ennen kuin se oli luettu. 

Kirjan lukeminen päivässä sai minut miettimään sen kirjoittamiseen ja lukemiseen kulunutta aikaa. Jospa Outi Pakkanen kirjoittaisi niin nopeasti kuin minä luen, niin sepä vasta olisikin jotain se. Ei sitten tarvitsisi muuta tehdä, minun ainakaan.  

Erityisesti minua hänen kirjoissaan viehättää suhtautuminen ruokaan, kaupunki- sekä ajankuvaus. Kun tartun uudelleen johonkin vanhempaan teokseen, virkistää se muistiani kummasti. Tätä uutukaista lukiessani tiesin jo etukäteen mitkä kohdat tulevat minuun kolahtamaan vuosien jälkeen. Näihin kirjoihin tartun nimittäin useammin kuin kerran. Ne kestävät aikaa ja muistuttavat ajasta. 




tiistai 15. lokakuuta 2013

Talvirenkaat

huomenna

Tuntuu olevan aina yhtä vaikeaa päättää, koska ne renkaat vaihdattaisi autoon. Nyt tilasin renkaidenvaihdon huomiselle ja se on varmasti ihan hyvä ratkaisu se. En minä vielä toivoisi talven tulevan, mutta hyvä siihen on silti varautua. Tuskin minua kukaan sakottaakaan enää tässä vaiheessa vaikka talvirenkailla ajelisinkin.


Kesärenkaat olin vaihdattanut vuonna 2012 13. huhtikuuta ja tänä vuonna 22.4. Edessä on pitkä talvi.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Taulu

kirpputorilta

Viime viikoisella Porvoon matkallani pistäydyin kahvilla Cafe Rongossa. Tätä ihanaa kahvilaa voi kyllä suositella! Sen vieressä on kellarikirppis ja sieltä mukaani tarttui taulu. Tekijän nimeä en ole tulkinnut, mutta herkkä kuva ja ihanat vanhat kehykset miellyttivät silmääni. Hinta taululla oli 12 euroa. Maksoin sen mukisematta. 





Ystäväni kutsui tätä hieman mummomaiseksi ja jonkun mummon kirpputoripöydältä sen varmasti ostinkin. Minä pidän tästä kovasti. 

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Kirja

luettavana

Minulta kysyttiin eilen, mitä kirjaa tällä hetkellä luen. Tiedä mitä tapahtui,  mutta aivoihin tuli aivan tyhjä tila. En muistanut kirjaa, en kirjailijaa. Muistin vain keltaiset kannet ja kirjan pitkät lauseet. Kotona oli tarkistettava asia heti. Kirjan etukannessa olikin mustavalkoinen valokuva! Onneksi sentään takakansi oli tässä pokkarissa keltainen. Pitkiä lauseitakin yritin etsiä, mutta suurimmaksi osaksi lauseet vaikuttivat normaaleilta. Etsimällä etsittyäni löysin yhden pitkän: 

"Laulua laulettiin päivittäin kaikissa tilaisuuksissa, onnellisella, murheellisella, kimeällä, heikolla, tummalla, sointuvalla, epävireisellä tai kirkkaalla äänellä, kaikissa mielentiloissa, kaikissa olosuhteissa, tuomitsematta, riippumatta mitä kotona oli tapahtunut, niin kuin sisäkkö hyräili katsellessaan jäätelötortun sulamista isovanhempieni kotona, vaikka eivät he vielä silloin isovanhempia olleet, sillä minä en ollut vielä edes syntynyt eikä minulla ollut mahdollisuutta siihen, tai niin kuin juoksupoika vihelteli samana päivänä samassa talossa mennessään kohti kylpyhuonetta, jossa luultavasti myös eräs nuuori nainen oli hyräillyt peloissaan ja kyynelissä ja märissään vähän aikaisemmin." 

Hengästyttävän pitkä lause. Minä lukisin mielelläni lyhyempiä. Kirja on kyllä vielä aivan alkutekijöissään, katsotaan mihin tämä vielä etenee. Ehkä kuitenkin kannattaisi tarttua kirjaan illalla hieman pirteämpänä.

Marias, Javier: Valkoinen sydän (Seven pokkari)


perjantai 11. lokakuuta 2013

Syksy

ja lehdet

Nyt on syksy kääntynyt loppusuoralle.


Harvavanvarteen voisi tarttua, mutta minä taidan sitä hommaa vielä säästellä. Tuntuu, että nyt on viimeisiä hetkiä kuvata värikkäitä lehtiä puussa tai maassa. 

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Hups

Kotitalousihme

Minulla oli eilen vieraita. Mietin mitä tarjoaisin ja päädyin tähän Metsäkukkia blogin chiliporkkanasosekeittoon.  Keitto oli maukasta ja maistuvaa, vaikka minä en sitä niin samettiseksi saanutkaan kun Metsäkukkia blogin kuvassa näytti.  Minun keittoni muistutti vähän puuroa. 

Minä puolestani lisään ohjeeseen yhden tärkeän neuvon: Älä jätä keittoa lämpenemään itsekseen! Ei siis kannata laittaa hellan levyä päälle ja painua muualle ja unohtua sinne muualle. Niin kuin minä nyt en olisi tätä entuudestaan tiennyt, mutta mutta...



Keitto muuttui tulivuoreksi ja poksautteli kraateristaan keittoa ympäriinsä. Me korkkasimme punaviinipullon ja minä ryhdyin siivoamaan. Tästä huolimatta, keitto oli hyvää! Se nautittiin raejuuston ja silputun ruohosipulin kera. 

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Hopeatoffeeherkku

Testattu on! 

Olen aina pitänyt kovasti toffeesta. Kaikenlaisesta toffeesta, mieluiten pehmeästä ja sellaisesta mikä tarttuu ikävästi hampaisiin kiinni. Kun huomasin hopeatoffeejälkiruokaohjeen Tyrniä ja Tyrskyjä -blogissa, oli pakko kokeilla heti. 


Aineksiakin tähän herkkuun tarvittiin niin vähän, että jopa minä muistin ne ulkoa kaupassa ollessani. Kyllä kannatti! Oli hyvää ja ainekset seuraavaankin satsiin on nyt olemassa. Kiitos siis hienosta vinkistä Reposaareen!

perjantai 4. lokakuuta 2013

Iso

lehti

Nurmikko on peittynyt lehdistä. Vaahtera on pakkasyön jälkeen tiputtanut lehtiänsä roppakaupalla ja kohta voi haravoida ensimmäisen erän. Vaikka ei kai sitä kukaan ole kieltänyt haravoimasta vaikka lehtiä olisi nurmikolla vain muutama? 

Lehdet ovat mitä upeimman värisiä ja haluaisin säilöä ne kaikki mustavalkoisen talven varalle. Lehtien joukosta löytyi yksi varsin suurikokoinen yksilö. Lävikköön on hyvä verrata. 


Ensin ajattelin kissaa, mutta kaikki eivät kuitenkaan osaa arvioida minkä kokoinen on yli kuusi kiloinen kissa. Helmin rinnallahan aika moni asia näyttää pieneltä.

"Nyt mä oon eksyny. Ei tää oo Naukula!" 



keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Sisälle

Pakkasta pakoon

Nyt taitaa olla aika nostaa viimeiset parvekkeella olleet kukat sisään. Viime yö on ollut pakkasyö ja eivät kai pelakuutkaan mitä tahansa kestä, vaikka lasitetulla parvekkeella ovatkin. 



Koska kyseessä ovat tämän vuoden hankinnat, täytyisi näille nyt löytää hyvät paikat sisältä. Noinkohan saisin ne säilymään ensi kesään?

PS: Pakkasta vielä klo 8 aikaankin - 2,2 C.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Itkupilli

Iästä riippumatta

Muistan kuinka katsoimme äitini kanssa Pieni talo preerialla -sarjaa ja itkimme joka jaksossa. Isäni ja veljeni katsoivat myös ja vilkuilivat meitä koko ajan. Välillä jompikumpi sanoi: "Joko ne itkee?" En ole niistä ajoista paljoa muuttunut. Katsoin eilen romanttisen komedian ja itku alkoi jo tuntia ennen loppua. Minkäs sitä itselleen voi. Tiedä sitten kuinka paljon eilinen jooga ja itkeminen vaikuttivat asiaan, mutta tänä aamuna minulla oli herätessäni ikävä päänsärky. Ensimmäisen kerran heräsin ennen seitsemää kiitos Helmi-kissan, seuraavalla kerralla kello kymmeneltä. Otin päänsärkytabletin ja menin uudelleen sänkyyn. Lopullinen herätys olikin sitten vasta puoli kahdeltatoista. Päänsärky oli onneksi kaikonnut. 


Minä itken ilosta, surusta, itken kun näen jonkun onnistuvan, itken kun olen vihainen. Varsinainen itkupilli siis.