lauantai 30. tammikuuta 2016

Ihana kiire

ja uusia taitoja

Nyt on tapahtumaa kerrakseen, ihania, mukavia hetkiä ystävien, töiden ja oppimisen parissa. Blogistaniaa seuraan puhelimella iltaisin silloin kun valojen pitäisi olla jo sammutettu ja nukkumatti on heittänyt unihiekkansa väsymyksestä kirveleviin silmiin jo aikapäivää sitten.


Olen nyt puolen vuoden sisällä kolmannella valokuvaukseen liittyvällä kurssilla. Nyt opiskellaan irtosalaman käyttöä. Ensimmäiset oppitunnit takana ja olo hieman sekava. Kotitehtäviä odottelen sähköpostiini ja sitten pitäisi kuvata. Kissoja -  epäilen tai jos eivät malliksi suostu muilta kiireiltään, voin toki kuvata vaikka mitä.


Nyt on tehtävä muutama kotityö ja imuroinnistakin haaveilen. Ehkä jo huomenna.


Ihanaa viikonloppua kaikille! 

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Ystävänkirja

Haaste Oikeasti Aikuiselta

Sain Oikeasti Aikuiselta haasteen vastata Ystävänkirjaan, kiitos! Vastaan mielelläni. 

Pelisäännöt ovat: 

  • Kiitä haasteen antajaa 
  • Vastaa sinulle annettuihin Ystävä-kirja kysymyksiin
  • Lisää kuvaksi / kuviksi parhaiten itseäsi kuvastavia kuvia 
  • Keksi uudet - tai käytä vanhoja :D - kysymykset blogiystävillesi
  • Haasta mukaan ihania bloggaaja frendejä.

Talvi. 

1. Asia, joka saa pääsi sekaisin - ainakin toisinaan? 
Onnistuminen. Onnistuminen saa pääni sekaisin ja tunteet valloilleen. Minä liikutun kyyneliin onnistumisista, muiden onnistumisista, omista onnistumisista ja täysin tuntemattomien ihmisten onnistumisista kaikenmaailman kykyjenetsintäkilpailuissa. Onnistuneesta asiakaspalvelukokemuksesta, onnistuneesta urheilusuorituksesta ja vaikka mistä. 

2. Millaista ihmistä voisit kutsua ruusuksi? Miksi juuri hänenlaistaan?
Monitahoista, herkkää ja vahvaa. Ruusut ovat sellaisia. 

3. Milloin osoitat todellista kärsivällisyyttä?
Silloin kun on pakko. 

Kevät.

4. Mikä / mitkä asiat ilahduttavat sinua? 
Mielenrauha, tasapaino. 

5. Jos voisit matkustaa ajassa taaksepäin, minne asti suuntaisit? 
En kovin kauas, luulen matkustavani 1920-luvulle. 

6. Laulu, jota et voi kuunnella laulamatta / hyräilemättä mukana?
Hopeinen Kuu

7. Soitin, josta lähtee mielestäsi ihanin ääni?
Trumpetti. Sellainen vieno pehmeä trumpetti, jonka ääntä tuskin kuulee, mutta joka kiemurtelee lauantai-iltapäivänä savunomaisesti rappukäytävässä (kyllä, Lauttasaaressa asuessani joku soitti lauantaisin trumpettia ja tästä tulee minulle samanlainen hyvänolontunne kuin lämpimänä kesäpäivänä jossain lähistöllä lämmitettävän puusaunan tuoksu) 

Kesä. 

8. Ensimmäinen asia, mikä mieleesi tulee vihreästä väristä?
Silmät. 

9. Mistä nautit eniten?
Aika mahdoton kysymys. Siis ihan mahdoton. Siispä vastaan, että elämästä. Aika kliseistä on, mutta menköön. 

10. Paras paikka sinulle on...? Kerro, miksi juuri se. 
Se on paikka missä sielu lepää. Aika usein se on koti, joskus jotain muuta. 

Syksy. 
Kuvat kuvastavat minua, vuodenaikaihmistä. 

En jatka haastetta, sillä nyt on pakko päästä peiton alle lämpimään. Lukemaan ja keräämään ajatuksia tulevaa viikkoa varten. 

Voikaa hyvin! 

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Kevättä rinnassa

ja sisustus mielessä

En koskaan sisusta, mieti sisustusta tai vaihda huonekalujen paikkaa kesällä tai talvella. Tänään ryhdyin heti herättyäni vaihtamaan työhuoneessa järjestystä. On siis pakko olla kevät.





Aurinko on paistanut ja päivä pidentynyt. Olen erittäin tyytyväinen tämän viikonlopun antiin. Ostoksiin, puuhiin, tapaamisiin ja asioihin. Minulla on onnellinen olo.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Tyhjällä lennolla

ja lentokenttäostoksilla

Kävin taas työmatkalla. Menomatkalla kone oli poikkeuksellisesti lähes tyhjä.


Eipä sitten kukaan kuullut mahdollista kuorsaustani. Aikainen herätys luo aina tarpeen lyhyille torkuille. Puoli tuntia riittää pitämään virkeänä aina iltaan asti. Niin tälläkin kerralla.

Näinä aamulentoaamuina ei tule mieleeni syödä edes sitä 80-lukulaista luonnonjugurtti-mysliaamiaista kotona. Olen päättänyt aloittaa tällaiset aamuni kentällä ruisleipä - maitokahviaamiaisella, vaikka se käsittämättömän kallista onkin ja ruisleipäkin on pienentynyt kuukauden sisällä ainakin kolmanneksen.

Aamiaista syödessäni bongasin sivusilmällä Marimekon myymälän. Oli muuttanut. Koska aikaa oli, kuten yleensäkin, kävin katsomassa myymälän tarjontaa. Olen nimittäin himoinnut tiettyä mustaa Marimekon laukkua jo pitkään ja kuinka ollakaan se oli alessa (-30%, poistuu mallistosta), enkä sitten voinut vastustaa. Ostin. Poistuva malli ja kaikkea. Juuri se mitä olen havitellut.

Mariskooli on otettu kuvaan mukaan laukun kokoa demonstroimaan. 



Olen tyytyväinen hankintaani. Laukkuun nimittäin mahtuu. Kotiuduttuani oli pakko kuvata laukku ja sen sisällys: passi, erinäisiä papereita, kaksi kirjaa, kaksi kynää, kaksi pastillirasiaa, pussukka, jossa lisää pastilleja, nenäliinapaketti, puhelimen laturi, pieni pokkarikamera kotelossa, huivi lentokoneeseen, lisää pastilleja, työpaikan kulkukortti kaulanauhassa, huulirasva sekä kohtuullisen kokoinen lompakko, niin ja myslipatukka kriisitilanteita varten.

Erinomainen hankinta, selittelen täällä tätä itselleni. Eikä laukkuja voi koskaan olla liikaa, eihän?

Lukuvuorossa: Sue Monk Kidd The Secret Life of Bees, Headline Book Publishing, ostos Shannonin lentokentältä Irlannista, 2012. 

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Nyt alkaa arki

Miniloma ohi

Olen uusi ihminen. Joulun ja vuodenvaihteen tuomat ylimääräiset vapaapäivät rentouttivat. Loppiaisen jälkeiset kaksi lomapäivää kruunasivat tilanteen. Nyt on mieli virkeä ja olo levännyt. Muutama paperikasa on selvitetty, muutama rästihomma tehty. Pyjamapäiviä on ollut useampia kuin vähään aikaan. Pyykkikori on tyhjä (tässä kohdin unohdan nyt ihan tarkoituksella ne kaksi pesua odottavaa kylppärin mattoa) ja vaatekaappi siivottu.

Keväälle on varattuna yksi valokuvaukseen liittyvä kurssi, joogakausi alkaa, kuten myös aktiivinen kausi yhdistystoiminnassa. Työ pitää kiireisenä, muutama työmatka tiedossa ja yksi kurssi. Niin, ja myös kesäloma. Sitten joskus.


Uudenvuodenlupauksia en ole tehnyt, mutta nyt voisin tehdä. Lupaan hengittää, hengähtää ja osata olla vaan. Tästä se sitten taas lähtee - ihana arki.

torstai 7. tammikuuta 2016

Ajasta ja siivouksesta

Tunnustuksia

Aika kuluu nopeasti. Vastahan siitä on....ööööö.........no ehkä muutama vuosi kun pesin pesukoneen takana olevan lattian ja seinän. Eilen pesin. Siitä pölymäärästä en sentään kehdannut ottaa kuvaa, mutta pakko oli tulla tänne kehua retostelemaan, että tämä homma on nyt hoidettu.


Ikkunat pesin viime vuonna, vaan jo ovat hämähäkit vallanneet ikkunanvälit. Minä muistelen, että hämähäkit tuovat hyvää onnea? Tai ehkä tämä on vain toiveajattelua.

Aika kuluu niin vikkelään, että hommat jotka kuvitteli tehneensä vasta vähän aikaa sitten, ovatkin todellisuudessa tehty jo aika kauan aikaa sitten. Muutamia vuosia sitten (eli 90-luvulla) ihmettelimme ystäväni kanssa kuinka aina on tiistai, nyt ihmettelemme miten aina voi olla joulu. Niin se aika muuttuu.

maanantai 4. tammikuuta 2016

Toivelista joulupukille ensi vuodeksi

Haaste Saaripalstalta, Sailalta

Liika kiire vaikuttaa muistiin, minulla ainakin. Nyt kun on levätty, luettu, nukuttu, rapsuteltu koiraa ja kissoja (omia ja ystävien) muistui mieleeni saamani haaste. Se tuli joulupäivänä Sailalta. Haasteessa tulee kertoa kolme älytöntä joululahjatoivetta. Niiden pitää olla sellaisia, joiden toteutuminen ei ole mahdollista.

Tätä listaa pitäisi miettiä harkiten, mutta menköön nyt näin. Joululahjatoiveeni, olkaa hyvät:

  1. Lahjakortti aikamatkailuun. 
  2. Laulutaito. Voisi tätä kehittää, mutta mutta...Serkkua lainatakseni: "Et sä nyt varsinaisesti missään kohdin väärin laula, mutta ei toi sun äänes ole kyllä mistään kotoisin." 
  3. Piirtämisen taito. Tätäkin voisi kehittää, mutta ei minusta suurta taiteilijaa silti tule. 
Tätä listaa olisi voinut jatkaa kyllä, mutta näillä mennään.

Hyvää uutta vuotta kaikille!



Lukuvuorossa: Morton Kate, The Secret Keeper Pan Books. Lainassa ystävältä. Palautus hieman nakerrettuna....Vai noinkohan tuli tänne jo nakerrettuna?