Manserock

 Vapriikissa, Tampereella

Samaisella Tampereen reissulla oli hyvä katsastaa myös Vapriikin näyttelyt. Niistä yksi on joulukuun 2026 loppuun asti oleva Manserock-näyttely. Näyttely oli mielenkiintoinen ja siellä olisi saanut aikaa kulumaan vaikka ja kuinka. Tällaiselle 1960-luvun lapselle siellä tuli hyvin nostalginen tunnelma. Näyttelyssä oli mahdollisuus katsoa tallenteita, levynkansia ja vaikka mitä. 

Aika pro keikkajuliste.

Huom! Rockmusiikin esittäminen on tuonut häiriöalttista yleisöä ja
Dallasin Bobby heräsi henkiin. Tämä vuodelta 1987.
Huoh.  

Ei niin hyperrealistinen Juice, mutta hyvinkin tunnistettava. 

Tätä näyttelyä varten kannattaa varata aikaa, jos haluaa katsoa tallenteita, sillä niitä riittää. Tämä voisi kyllä mielestäni olla jopa pysyväisnäyttely, jos ei Vapriikissa niin sitten jossain muualla Tampereella.

Hyper - Tampereen taidemuseossa 29.9. asti!

Päiväretkellä

Olin eilen päiväretkellä Tampereella. Ystävä vakuutti, että olisi nähtävä Hyper-näyttely Tampereen taidemuseossa ja oikeassa oli. Häikäiseviä töitä. Muutaman valokuvankin nappasin näyttelystä. Tarjolla oli myös näyttelystä kertova kirja, mutta siihen houkutukseen en langennut. 

Ihailimme ihon poimuja, kynsiä ja sänkiä. Uskomattoman luonnollisen näköisiä teoksia. Osa ihmisen kokoisina, osa pienempinä ja osa suurempina. 

Koska näyttely on sulkeutumassa 29.9. nyt olisi jo kiire, jos tämän hyperrealistisen näyttelyn haluaisi kokea. Jos kiinnostaa, suuntaa siis Tampereelle. 

Välitilinpäätös

Tukekaa kulttuuria! 

Vuoden 2024 kulttuurikalenterini on toistaiseksi seuraava: 

2.1.    Tapiolan kirjastossa Jenni Saarilahden, IG @savenlukija keramiikkanäyttely

3.2.   Teatteri Jurkka, Elämän ensikertalaisia

1.3.    Kansallisteatteri, Kurjet

9.3.    Teatteri Jurkka, Cock

17.3.    Kaapelitehdas, taidemaalariliiton teosvälitys

20.3.   Kansallisteatteri, Mansikkapaikka

26.3.    Hakasalmen huvila, Katse Helsinkiin valokuvanäyttely

6.4.    Kansallisteatteri, Joitakin keskusteluja merkityksestä

19.4.    Korjaamon vintti, Kevyesti keskellä päivää konsertti

25.4.    Avoimet ovet, Red Nose Company esittää Ilmari Kiannon Punainen viiva

27.4.   Tampere areena, Blind Channelin keikka

3.5.    Kansallisteatteri, Laulujoutsen

11.5.    Kansallisteatteri, Eichmann

26.5.   Vallilan suuret sisäpihat & kirpputori

1.6.      Konst & Form, näyttely

12.6.    Musiikkitalo, Mirjam Helinin laulukilpailun loppukilpailu

25.6.    Galleria Lokal, näyttely

30.6.    Porvoo Triennial, Näsin kartanon näyttely 

6.7.      Helsinki, Tall Ship Race

11.7.     Emma museossa

16.7.     Iittala, Naivistien näyttely

22.7.    Askaisten kirkko ja linna

27.7.    Naantalin kirkko

30.7.    Tampere, Arboretum & Muodin huipulla näyttely

28.8.    Ateneum, Ajan kysymys

Lisäksi olen lukenut lukuisia kirjoja, mutta niistä en ole pitänyt kirjaa! 

Syksylle on tiedossa jo useampia tapahtumia ja tänään tuli sovittua ensimmäinen teatterikäynti ensi vuodelle, eturiviin ja joen tälle puolen. 

Kun maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa, ei voi kuin todeta, että onneksi on tarjolla kulttuuria jos monen moiseen tarpeeseen ja nälkään. 

Toivottavasti jatkossakin. 

Katse Helsinkiin

Hakasalmen huvila ja Café Torpanranta

Kaksi suosikkiani - Hakasalmen huvila ja Café Torpanranta maaliskuussa. Näyttäisi vielä olevan tuo hieno valokuvanäyttely elokuussakin katsottavana. Ihastuttavia kuvia Helsingistä. 

Ja koska tällä hetkellä mietin lounasta, on pakko laittaa tähän yhteyteen myös samalla reissulla nautitut kulholliset. Ystävä on opettanut minut tuohon iki-ihanaan kahvilaan, jossa olen käynyt salaatilla muutaman kerran nyt kesälläkin. 

Kyllä Helsinki on hieno. 

Tammikuinen tapahtuma

 Tapiolan kirjastossa

Kylmänä tammikuisena iltana kävin tutustumassa ystävien kanssa vasta avattuun Jenni Saarilahden keramiikkanäyttelyyn. Lukija-näyttely sopi lukupiireineen ja aapiskanoineen kirjastoon enemmän kuin hyvin. 

Näyttely oli taiten koottu ja teoksista kertovat tekstit kertoivat enemmän kuin ikinä pystyn itse ilmaisemaan. 

Pikainen pyrähdys

Emmassa

Kun ystävä muutti melkein Emman naapuriin, päätimme käydä yhdessä tutustumassa näyttelyyn, ennen kun siirryimme ihastelemaan uutta kotia. Emmassakin riitti ihasteltavaa, niin paljon, että uudelleenkin pitäisi mennä ja paremmalla ajalla. 

Friedl Holzer-Kjellberg, vati, 1950-luku. 
Collection Kakkonen. 

Collection Kakkonen oli varsin vaikuttava, esillä n 1.400 teosta yli 10.000 teoksen kokoelmasta. Voi käydä katsomassa toisenkin kerran, kuten myös muun Emman annin. Kauan eläköön Museokortti! 

Villa Gyllenberg

Samalla reissulla 

En oikein tiedä miksi, mutta en ole ennen käynyt Villa Gyllenbergissä. Se sijaitsee vain lyhyen kävelymatkan päässä Didrichsenin taidemuseosta ja siellä sentään olen käynyt usein. Onneksi tuli tämäkin aukko sivistyksestä paikattua. Villa Gyllenbergistä löytyi ihastuttava kahvila, jonne täytyy ehdottomasti palata sekä toinen toistaan upeampia suomalaisten taiteilijoiden töitä. En enää edes muista kuinka monta Helene Schjerfbeckin työtä laskin siellä olevan. Kertakaikkisen upea paikka. 

Sen päiväisessä mielentilassani ihastuin kovin myös Juhani Linnovaaran suurrealistisiin töihin. 

Laukon kartanossa

Kesäretkellä

Näin aluksi on pakko tunnustaa, etten tiennyt laisinkaan kuinka historialliseen paikkaan tämä kesäretki vei. Onneksi kartanon tarinasta kerrottiin opasteissa hyvin ja kattavasti. Ihailtavaa ja ihmeteltävää riitti. Näyttelyt olivat mielenkiintoiset ja kesäpöytälounas mitä maistuvin. Jos haluat lukea lisää kartanosta ja sen historiasta, klikkaa tätä linkkiä. 

Näyttelyt olivat komeat ja kiinnostavat. Niistäkin löytyy enemmän Laukon kartanon sivuilta. Illaksi olisi vielä ollut tarjolla Samuli Edelmanin puistokonsertti, mutta meidän matkamme jatkui. Kertakaikkisen upea ja hyvin hoidettu paikka. Käykää ihmeessä, jos sillä suunnalla retkeilette.