Hidasta bloggausta
Mielessä on ollut jo pidemmän aikaa vastata
Saaripalstan Sailan haasteeseen lapsuudenpihasta. Nyt sitten tähän tartun ja kuinka ollakaan, huomasin, että haaste oli tullut minulle jo marraskuussa. Siis marraskuussa!
Lapsuuteni pihassa oli kunnolliset vuodenajat. Talvella oli lunta ja pakkanen paukkui.
Mummulla oli isoimmat marjapuskat, pionit ja kukat. Minä olen kuvassa tuo pienempi.
Pihatie oli pitkä eikä siitä saanut ajaa pyörällä ulos pysähtymättä.
Omenapuut tuottivat satoa ja omenahilloa riitti talven yli lettujen ja pannarin kanssa. Pihalla oli myös perunamaa. Muistini mukaan siellä viljeltiin myös sipuleita. Vadelmapensas oli valtava pöheikkö, vadelmista tehtiin menua. Pihalta löytyi myös mansikkamaa ja herneitä. Nam.
Lapsuuden maut tuntuvat vieläkin suussa; ne herneet, ne mansikat, ne.. Ja se tunnelma niitä syödessä 😊
VastaaPoistaNiin tuntuvat, makeilta, happamilta ja karvailta. Erinomaisen hyviltä kaikki tavallaan.
PoistaLApuudessa kaikki olikin isompaa ja kesät lämpimämpiä ja talvet lumisempia..:)
VastaaPoistaNo niin oli, vaikka toisista kuvista löytää myös lumettoman joulun.
PoistaIhanat kuvat ja muistelut, makoisat sellaiset mitä ilmeisimmin :-)
VastaaPoistaRuoka on puoli elämää :)
Poistaoih, miten ihana postaus <3 Kivaa uutta viikkoa!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaHauska huomata, miten tuohon aikaan lapset usein istutettiin auton konepellille kuvattavaksi tai auto oli muuten vaan mukana kuvissa. Auto oli niin hieno ja tärkeä esine silloin 😀 Minulla on myös monta vastaavaa kuvaa noilta ajoilta joko oman tai jonkun tutun autosta.
VastaaPoistaAuto oli tärkeä. Mitä ilmeisemmin. Toinen usein nähty oli naku vauva lampaantaljan päällä :)
PoistaOlipa kiva postinki!
VastaaPoistaKiva!
PoistaIhania muisteluita ♥
VastaaPoistaOli mukava muistella.
Poista