Tessa Kiros: Hillasoilta oliivilehtoihin
Vasta hetki sitten, eli vuonna 2006, ostin itselleni kauniin ja kiinnostavan keittokirjan. Ihailen sitä säännöllisesti edelleen vaikka harvemmin siitä mitään kokkaan. Tsatsikiohjeen siitä tarkastan säännöllisen epäsäännöllisesti ja nyt tein hummusta. Hyvää tuli. Ehkä tässä vielä joku päivä rohkenen tehdä jotain muutakin kirjasta.
Granaattiomenia on nyt joka kaupassa ja ovat herkullisia. Niitä kun kuorin niin on koko keittiö tahmeassa mehussa, en millään ole oppinut miten niitä siististi kuoritaan vaikka kuinka olen eri mainoksia sosiaalisessa mediassa katsonut. Vaan ehkä minä senkin vielä jonain päivänä opin. Ja ehkä näitä harvinaisia ruokakuviakin voisi joskus vähän harjoitella ja laittaa ruuan muuhun kuin muovikippoon. Ehkä, sanon, mutten lupaile mitään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ylioppilaskunnan laulajat
Helsingin tuomiokirkossa Tapaaminen Kluuvikadun Fazerilla, herkkuja, hieman kuplivaa. Pienellä porukalla Helsingin tuomiokirkossa Ylioppilas...

-
ja suurta surua Perjantaina 3.6. isäni lähti taksilla sairaalaan. Vapaaehtoisesti, ihan itse. Samana päivänä hänellä todettiin parantuma...
-
arkeen Silloin kun tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Samana päivänä kun sain Namu-kissan kotiin , sain tietää, että saan lyhyen määräaikaise...
-
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv...
:-D
VastaaPoistaSitten, kun opit kranaattitekniikan, voisit kyllä postata siitä! Mä olen alkanut ostaa ne pakastealtaasta, sieltä saa valmista hedelmälihaa siististi pusseissa.
Kylläpä aika rientää. Minustakin 2006 oli ihan just.
Joo, mutta älä pidätä hengitystäsi :D Taitaa kulua aika monta granaattiomenaa ennen kuin on postausta tulossa.
Poista