Suuri valkosipuliviljelmäni ei pistänyt pahakseni muutaman päivän reissuani, vaan oli sillä välin kehitellyt oikein hienot versot. Viikonloppuna piti jo nuo poskeeni pistellä, mutta unohdin ne tyystin kokkaillessani. Ehkä sitten pääsiäisenä.
Helmi-kissakaan näitä ei ole vielä poskeensa pistellyt, joten säästänee ne minulle.
Ihan mielettömän pitkät versot!
VastaaPoistaJaa-a, en menisi vannomaan. Meillähän Ransu tykkää kovasti valkosipulista ja Viljon on nähty popsivan ruohosipulia ruukusta keittiön pöydällä...
VastaaPoistaMyrsky: Eikö? Olen aivan mykistynyt minäkin.
VastaaPoistaSaila: Katsotaanpa miten meidän käy!
Hienot viljelykset, melkoista herkkua!
VastaaPoistaCheri: Kohta täytyy maistaakin! :)
VastaaPoista