Kun pakollisista, joka keväisistä, orvokki-istutuksista oli aika jättänyt, minä ostin ruukkuun haltiankukan. Sen on kasvanut siinä hyvin, aika vähällä huolenpidolla. Tarkoituksena olisi istuttaa tämä kaunokainen perennapenkkiin myöhemmin syksyllä. Toivottavasti ei ota siitä nokkiinsa.
Vielä haltiankukka saa kukkia rauhassa ruukussa. Myöhemminkin kerkeää.
Se ei varmasti ota siitä nokkiinsa, vaan levittelee juurensa onnesta huokaisten uuteen tilavaan multaan! Vähän niin kuin ihminen, joka on viettänyt pitkän päivän korkokengissä ja kotiin tultuaan saa vetää kulahtaneet pehmeät tohvelit jalkaan :-)
VastaaPoistaKaunis syysväri ja suloinen hento kukka, kiva yhdistelmä. Mukavasti kirjoitti mietteitään myös Salla.
VastaaPoistaAika kaunis. Ja hentoinen. Eivätkös ne haltijat ole juuri sellaisia? Hennon kauniita?
VastaaPoistaOnpas kiva, ja erityisen hieno nimi! :)
VastaaPoistaIhanat, vähän jo syksyiset värit. kaunis!
VastaaPoistaSaila: Toivotaan tuota! :)
VastaaPoistaInna Vaara: Minäkin pidän tuosta väristä. Sailalla on sana hallussaan :)
Myrsky ja Minna: Tuolla lehden päällä voisikin olla pieni haltia!
Elina: Niin on :)
Snabelbacka: Syksy tulee, niin se vvaan on!
On hän suloinen, haltiankukka on keijunkukan ja......?risteymä...luulen minä. Keijunkukkua on vaikka minkävärisinä ! Mulla on purppuranpunainen ja hän kasvaa kirsikkapuun alla.
VastaaPoista