Perennapenkki

pieni perennapenkki

Tämä pienen pieni perennapenkki sitten jaksaa minua ihastuttaa ja ilostuttaa.

Hieman laajemmalla kuvakulmalla nähtynä näkee kyllä mitä pitäisi tehdä. Mutta kuinka sitä oikein tarkenisi? Asteita on alle kymmenen, eilen tuli rakeita ja sataa vihmoi. Untuvapeiton pistin pesuun ja sen kuivuminen kestää. Jos nyt kuitenkin sitten vaikka juhannukseksi sen saisi takaisin.

Lukuvuorossa: Jääskeläinen Pasi Ilmari Harjukaupungin salakäytävät, Atena, 2010, ostos divarista. 

Kotipihalla

kukkii

Taloyhtiön pihalla kukkii. Sireenit ovat kauneimmillaan ja alppiruusu aloittelee asuntoni seinustalla.

Pienestä perennapenkistä on tullut vihreä ja ne salaperäiset kukatkin sitten paljastivat lopullisesti olemuksensa valkoisten kukkien myötä. Nyt pitäisi mennä pihalle vähän perkaamaan. Jos vain millään kissan silittelyltä maltan.

Tuntematon

suuruus

Pieneen perennapenkkiini on tullut tuntematon suuruus. En ainakaan tällaista kasvia muista. Kasvuvauhti on ollut niin kova, että epäilen rikkaruohoksi. Löytyisiköhän lukijoilta tunnistusapua? 

Suuri tuntematon. 

Sekalaista seurakuntaa. 

Kun toiset tulppaanit lopettelevat, niin toiset aloittavat. Punaset ja oranssit istutin viime syksynä ja vähän jo pelkäsin, ettei mitään nousekaan. Osoittautuivat kuitenkin vain hieman myöhemmin kukkiviksi kuin nämä vaaleat. 

Punaiset ovat laatua "Rob Verlinden" ja oranssit "Princess Irene". Olin ymmärtänyt taltioida pusseista etiketit. Muuten en kyllä muistaisi. 

Purkissa kasvanut

Haltiankukka

Kun pakollisista, joka keväisistä, orvokki-istutuksista oli aika jättänyt, minä ostin ruukkuun haltiankukan. Sen on kasvanut siinä hyvin, aika vähällä huolenpidolla. Tarkoituksena olisi istuttaa tämä kaunokainen perennapenkkiin myöhemmin syksyllä. Toivottavasti ei ota siitä nokkiinsa. 

Vielä haltiankukka saa kukkia rauhassa ruukussa. Myöhemminkin kerkeää.  

Vielä parit

hankinnat

Nyt olen tehnyt tämän vuoden perennapenkki- ja kärhöhankinnat. Seuraavana kohteena on ystävän pihamaa, josta ajattelin käydä hakemassa luvan kanssa muutaman kielon alun. Kiitos jo etukäteen S! 

Perennapenkki on myös lisääntynyt Saaripalstan pionilla sekä unikoilla. Kiitos Saila! Kiviäkään ei olisi pitänyt lähteä hakemaan kaukaa, sillä niitä löytyi taloyhtiön mailta roskien joukosta! Kiitos vinkistä K! 

Uusia istutuksia

perennapenkkiin

On se hassua kuinka iloinen ihminen voi olla pienestä perennapenkistä! Naapureiden suostumuksella laajensin sitä hieman ja olihan siihen uusia kasvejakin sitten haettava.

Aikaisemmassa kivituliais-postauksessa nämä kasvit ovat jo paikoillaan ja vielä mahtuu! 

Ja jos tarkemmin asiaa ajatellaan, ei se pelkkä perennapenkki ole saanut tätä kuplivaa iloa aikaan. Helmi-kissan paraneminen on se syy, joka saa kaiken näyttämään paremmalta. Ihan kaiken. Omakin energiataso on nyt ihan toista kuin vielä vähän aikaa sitten.

Tuliaisia

Porvoosta

Vanhempani kyläilivät eilen luonani ja tuliaisiksi sain kiviä. Varjoliljaa joudun vielä odottelemaan. 

Tällä hetkellä perennapenkki näyttää tältä: 

Kiviä täytyy vielä asetella ja saada lisää. Niiden oikealla puolella kasvaa mänty, enkä sen vuoksi voi tehdä perennapenkkiä koko seinustalle. Kyllä tästä vielä hyvä tulee! Kun muistaa perata rikkaruohotkin, niin paremmalta näyttää. 

Yksi

Unikko

Ystäväni kävi heittelemässä taannoin unikonsiemenia perennapenkkiini. Olen niitä sieltä yrittänyt löytää ja vielä toissa päivään asti tuloksetta. Punainen väri auttoi sitten lopulta!

Ehkäpä sieltä penkistä nousee vielä muitakin yllätyksiä! 

Kiviä

Perennapenkin reunalle

Kyllä se nyt vain niin on, että mitä äidiltäni ei löydy, sitä ei tarvita.

Porvoon reissullani puhuin kivistä perennapenkin reunalle ja kuinka ollakaan äidiltäni niitä löytyi ylimääräisiä. Niin minä päädyin tuomaan kiviä Porvoosta. Kuten tapoihini kuuluu, kuvat on otettu taas ennen kuin siistin perennapenkkiä ja sen edustaa.

Kiviä tarvitaan lisää. Onneksi niitä jäi vielä äitini kivivarastoon. Musta ränni on minun ja naapurini raja ja nyt olen saanut luvan levittäytyä perennapenkkeineni myös heidän puolellensa. Tarvitsen siis lisää kasveja ja ennen kaikkea lisää työtunteja, jotta saan rikkaruohot kitkettyä.

Voikukkarauta

Hankintalistalla

Tänään minä käyn hakemassa itselleni jostain voikukkaraudan. Sellaisen vempeleen, jolla saa voikukat hyvin pois juurineen. Olisi meinaan hommaa sillä saralla, mutta onneksi se homma on vielä jotenkin hoidettavissa. Takapihan vuohenputkimeri sen sijaan ei.

Perennapenkin reunus kaipaa lisää kiviä ja penkkiin tulee seuraavana syksynä lisää tulppaaneja. Ehkä punaisia.

Hassua

Perennapenkistä

Minä olen miettinyt mitä ihania tupsuja perennapenkkiini on tullutkaan. Samaan aikaan perennapenkin kummitäti on miettinyt mitä tapahtui krookuksille. Tänä aamuna minä sitten pystyin yhdistämään nämä kaksi asiaa.

Tiedätte nyt siis senkin, miksi minun pienellä perennapenkillä on hyvä olla kummitäti. Asiantunteva kummitäti.

Minä meinaan olen vain sellainen wannabepuutarhuri!

Ikkunat pesty

Jihuu, jippii ja hurraa

Jostain syystä ikkunoiden peseminen on minusta aina ollut ikävää puuhaa. Hyvän olon tunne kun ikkunat on pestynä, on kuitenkin ihan mahtava! Kolminkertaiset lasit suoraan 80-luvulta, ei kyllä pesuhommiin houkuta. Eilen homma sujui kuitenkin kuin tanssi, ja loppupäivän kuljinkin sitten ikkunalta toiselle ihailemassa puhtautta.


Sen lisäksi siis, että käyn muutamia kertoja päivässä ihailemassa myös etupihan perennapenkkiäni. Oi, ihana toukokuu!

Perennapenkki

kevät

Viime vuonna minä kunnostin ulkovajani edustan, käpristyneet männyt saivat lähteä, seinä sai uuden maalin pintaansa ja seinustalle tuli perennapenkki. Nyt se näyttää tältä. Vielä riittää tekemistä, mutta pienenkin perennapenkin muodostaminen ottaa aikansa.

Onneksi myös runsaasti karsittu köynnöshortensia näyttää elonmerkkejä. Sillekin on koittanut uusi alku, kuten myös minulle.

Tänään on ensimmäinen päivä kun olen kotona, vapautettuna työtehtävistäni yt-neuvotteluiden seurauksena.

Lumitöissä

viikonloppuna

Ulkovaraston katolla on taas lunta runsain mitoin. Viikonloppuna sitä vähän siistin eli sen minkä alhaalta käsin yletyin, mutten viitsinyt sentään katolle kiivetä. Yhtenä talvena kiipesin tai oikeasti laskeuduin katolle kirjaston ikkunasta. Kun lumityöt oli tehty, olikin vaikea kiivetä ikkunasta takaisin sisään. Nyt en ottanut sitä riskiä, enkä järjestänyt naapureille hupia.

Toisaalta, ainahan sieltä katolta olisi voinut hypätä perennapenkin lumipenkkaan. Olisi vaan pitänyt muistaa ottaa kotiavaimet mukaan!

Luotan kuitenkin siihen, että katto kestää ja aurinko hoitaa loput!

Perennapenkki

ja sen vaiheita

Tänä vuonna kunnostin asunnon etupuolella olevan ulkovaraston seinän ja sen edustan.

Suurinpiirtein tästä lähdettiin liikkeelle. Ryteiköltähän tuo näytti, ainakin minun silmissäni. Köynnöshortensia oli kiipeillyt seinää pitkin ja irroittanut myös valkoisen tukiritilän. Pahasti kallistuneet männyt saivat lähteä.

Myös sisäpuolen penkki ja kaiteet saivat maalia pintaansa.

 

Seinustan eteen perustin pienen perennapenkin. Perennapenkin kummitäti ohjasi minut tätä tarkoitusta varten hyvään taimitarhaan Billnäsin messuilla.

Eräänä sateisena lauantaiaamuna heitin unikonsiemeniä penkkiä piristämään, kummitäden visio tämäkin. (Ei sitten kannata tarkkailla penkin rikkaruohoja. Niiden tunnistamisessa on vielä opiskeltavaa!)

Aika paljon nuo pienet rääpäleet ehtivät kasvaa jo yhdessä kesässä. Syksymmällä penkkiin laitettiin vielä sipulikasveja.

Tällä hetkellä pystyssä sinnittelee yksi heinänkorsi muistuttamassa perennapenkin olemassaolosta.

Lunta on enemmän kuin tarvisi, mutta kyllä lumitöiden tekeminenkin helpottui, kun tuohon on nyt hyvä lunta kasata mäntyjen tilalle.

Maratoonilla

Downton Abbey - toinen tuotantokausi

Olin eilen Downton Abbey -maratoonilla ystävän kanssa. Päivään kuului hieman muutakin eli:

• sipulikukkien istutusta etupihan perennapenkkiin (Crocus korolkowii, Muscari Ocean Magic, Tulppaani Rem's Favourite) sekä karmiininpunainen Vinston Churchill syysasteri takapihalle. Kummitädin lisäksi, perennapenkkini on saanut nyt myös sponsorin! Sama henkilö, mutta silti.  Aikamoista pienelle perennapenkille!
• teetä ja englantilaisia voileipiä
• keitettyjä perunoita, jauhelihapihvejä ja kanttarellikastiketta
• skonsseja kermavaahdolla vadelmahillolla ja sitruunatahnalla (lemon curd)

Pääasiallisesti päivä vietettiin TV:n ääressä. Paikkoja piti vaihtaa muutaman kerran, sillä jonkinasteista  puutumista oli havaittavissa! Katsoimme saman päivän aikana  koko toisen tuotantojakson. Telkkarissa se päättyi jouluspesiaaliin, mutta sitä ei dvd:ltä löytynyt. Se oli päivän ainoa miinus. Muuten päivä oli täydellinen!

Työkaverini vinkkasi, että skonssien kanssa tarjoiltavaan kermaan, kannattaa lisätä ranskankermaa. Se oli loistava vinkki ja pitää muistaa jatkossakin!

Perennapenkki

Alussa ja eilen

Minä en ole kummoinenkaan puutarhuri. En tunnista rikkaruohoja "oikeista" kasveista. Parhaiten osaan ihailla pihoja ja puutarhoja! Myös omaa, tänä kesänä perustettua, perennapenkkiäni.

Toukokuussa kun kellallaan olevat männyt oli poistettu ja ulkovajan seinä maalattu:

Toukokuussa kun kasvit oli hankittu:

Elokuussa kun sekaan oli vielä heitetty ystävän visioimana pussillinen unikonsiemeniä perään:

Sanonpahan vaan, että aika kiva!