Kovaa kyytiä
Erinomaisen viikonlopun jälkeinen viikko on ollut yhtä vuoristorataa. Liian lyhyitä yöunia, epäterveellisiä aterioita, pitkiä työpäiviä ja kiirettä. Kiirettä. Kiirettä. Kiirettä.
Nyt on pakko hiljentää tahtia ja tehdä ensi viikolla normaali työviikko ja sitä seuraavalla myös. Jospa siitä sitten ihan tavan ottaisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ylioppilaskunnan laulajat
Helsingin tuomiokirkossa Tapaaminen Kluuvikadun Fazerilla, herkkuja, hieman kuplivaa. Pienellä porukalla Helsingin tuomiokirkossa Ylioppilas...

-
ja suurta surua Perjantaina 3.6. isäni lähti taksilla sairaalaan. Vapaaehtoisesti, ihan itse. Samana päivänä hänellä todettiin parantuma...
-
arkeen Silloin kun tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Samana päivänä kun sain Namu-kissan kotiin , sain tietää, että saan lyhyen määräaikaise...
-
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv...
Hyvä tapa! Tsemppiä sille.
VastaaPoistaTulihan neito omenankukkien seassa -kuvat perille?
Tuli! Kaunis kiitos ♥ Siihen(kin) viestiin on sitten jäänyt vastaamatta. Huoh.
PoistaEi se mitään :-D Mietin vain, ettei ollut mennyt roskapostilaatikkoon. Ei hätää :-)
PoistaTsemppiä hiljennykseen. Upeat kuvat.
VastaaPoistaKiitos! Pienin askelin, pienin askelin ja välillä takapakkia.
PoistaPArasta ottaa tavaksi...ei sitä kovaa menoa ja pitkiä työpäiviä kaukaan kauaan jaksa..:)
VastaaPoistaIhanat rodot!
Ei jaksa ei. Pitää löytää tasapaino. Rodot on Haagan rodopuistosta.
Poista