Ronja Ryövärintytär

Kansallisteatterissa

Eräänä maaliskuisena lauantaina kävimme muutaman aikuisen ystäväni kanssa katsomassa Ronja Ryövärintyttären päivänäytöksessä. Sanomattakin oli selvää, että yleisö oli lapsivoittoinen. Esitys oli hieno ja jännittävä, lavastus upea ja sopi myös aikuiseen makuun. 

Ronjan jälkeen siirryinkin sitten tätini 91-vuotispäiville Porvooseen. Siellä sankaritar oli jo hiukan väsähtänyt päivän hulinasta, mutta ihmekös se. 

Korvakoruja

Lisää korvakoruja

Kun lähden kotoa, laitan sormeeni sen aina sen yhden sormuksen. Hopeisen, sileän. Mutta korvakorujen kanssa on toinen juttu. Niitä tänne on kertynyt ja niiden täytyy sopia asuun. Niiden johdosta on myös kaulakorujen käyttö vähentynyt huomattavasti.

Korvakorut ovat minulle se juttu ja sen taitavat tietää niin ystävät kuin työkaveritkin. Eipä siis ihme, että sain työkaveriltani eräänä aamuna aikaisin viestin olenko jo ilmoittautunut Grazy Granny -yrityksen cocktaileja ja korvakoruja -tilaisuuteen. No en ollut, enkä ollut moisesta edes tietoinen. Sain toisen korvakoruhullun mukaan matkaan ja vietimme erinomaisen hauskan hetken kerrassaan ihastuttavassa Rakastan-kahvilassa. 

Valittavana oli vaikka ja minkälaisia kiinnityssysteemeitä ja aihioita. Itse suosin koukkuja, kun työpäivinä päässä on usein kuulokkeet. 

Lisäksi seuraan Little Bit Design -yritystä ja piti sitten sielläkin käydä ostoksilla. 

Nyt on sitten herkkuja jos jonkinlaisia. Korvakorukokoelma on kieltämättä suuri, muttei varmasti vieläkään täydellinen. 

Ystäviä kylässä

Nyyttärit, maalaamista ja UMK karsinnat

Helmikuussa oli nyyttärit, maalausilta ja mikä sen hauskempaa, kun samalle illalle osui vielä UMK:n karsinnat. 

Kun sitten vielä jaksaisi valvoa ne euroviisut kun toukokuussa tulevat.                                                                     

Com-Passion

Teatteri Jurkassa

Helmikuussa kävin myös huoneteatteri Jurkassa katsomassa teoksen Com-Passion. Se kertoi tarinansa hyvin. Tila on intiimi ja tunnelma muutenkin kaikin puolin miellyttävä, vaikka esityksessä käytiin läpi vaikeitakin asioita. 

Jäljellä vielä kaksi esitystä Teatteri Jurkassa tälle keväälle. Odotan niitä kovin. 

Ei kertonut katuvansa

Helsingin Kaupunginteatterissa

Kun ystävä soittaa kesken työpäivää tietää, että asia on tärkeä. Niin eräänä tavallisena helmikuisena tiistaina, kun puhelin pirahti. Samaksi illaksi oli tarjolla teatterilippu Helsingin Kansallisteatteriin. Tommi Kinnusen kirjaan en ollut vielä ehtinyt tarttua, enkä tiedä tarvitseeko enää. Uskon, että tarina tuli selväksi ja hyvin kerrottua. 

Pidin esityksestä, mutta myös tässä HKT:n esityksessä minua vaivasi ääni. Se oli kova ja metallinen. Lavalla olevan rautalankabändin vika se ei ollut, mielestäni syynä on yksinkertaisesti tilan akustiikka.