Neljästä tomaatista pidin itse yhden ja lahjoitin kolme ystäväni Paulan hellään huomaan. Viime sunnuntaina kun olin syntymäpäivillä ja tomaatinvientireissulla, tomaatit näyttivät tältä:
Versoivat jo oikein kunnolla. Jännityksellä jään odottamaan lähtevätkö kasvamaan ja onnistunko pitämään hengissä siitä yhdestä kotiinjääneestä istuttamani versot.
Ja jos ei, niin ainahan epäonnistumisen voi laittaa kissanpennun syyksi? Mielestäni Noomi katseleekin versoja vähän sillä silmällä, että niiden varalle olisi suunnitelmia.
Tuollaiset pienet hennot versot menevät alkusalaattina...
VastaaPoistaVaan vielä eivät ole menneet.
PoistaJännä seurata miten käy!
VastaaPoistaNiin on.
PoistaNoomi kyllä tosiaan näyttää siltä, että sillä olisi versoille käyttöä :-D Toivottavasti kuitenkin jättäisi versot mamman hoidettavaksi, jotta voidaan seurata jatkossakin tätä tomaattisaagaa. Tämä on jännää!
VastaaPoistaEri jännää onkin. Täällä on pieni viljelmä kehkeytymässä. Hengissä ainakin vielä
PoistaToki vihreä kiinnostaa. Ja siis, kaikki muukin!
VastaaPoistaNoomia kiinnostaa myös tuo multa. Aikalailla, sanoisin.
PoistaVArmasti lähtevät kasvuun, jos onnistut vaan muuten ne hengissä pitämään. Luulen, että kissatkin jättävät rauhaan, kun tomatissahan on voimakas haju ja maistuu pahalta....ainakin ne mitä lapsena yritin syödä..:D
VastaaPoistaJuu, minunkin mielestäni tomaatin varsissa on paha haju ja maku, ei ehkä noin pienissä vielä kutenkaan. Sinulla on ollut pienenä hassut eväät :)
Poista