Viime torstaina
Ystäväni houkutteli minut Aleksanterin teatteriin ja viime torstaina kävimme katsomassa Rottien Pyhimyksen. Teos pohjautuu Anneli Kannon kirjaan ja on myös hänen käsikirjoittamansa. Sävellykset ovat Jukka Nykäsen ja ohjaus Reetta Ristimäen.
Teos on nähty ensin musiikkiteatteri Kapsäkissä ja vaikka tätä kiehtovaa tarinaa ei nähdä nyt enää tänä syksynä Aleksanterin teatterissa, kerrottiin teatterin sivuilla, että musikaali palaa ohjelmistoon ensi keväänä 21.2. - 12.4. Kannattaa käydä katsomassa, sanon minä.
Kirja on ollut lukupinossa kotona jo pitkään, mutta jostain syystä en ole siihen vielä tarttunut. Tämä musikaali sai innostumaan tarttumaan kirjaan ja syventämään tarinaa. Aikaisemmin olen nähnyt Anneli Kannon Veriruusut teatteriesityksen kun se oli nähtävillä Yle Areenassa. Aluksi ajattelin miten teatteriesitystä voi katsoa läppärinruudulta, mutta nopeasti se unohtui kun tarina ja taitavat näyttelijät veivät mennessään.
Rottien Pyhimys oli monitahoinen musikaali ja pidin siitä kovasti. Esitys oli väliaikoineen 2 h ja 20 minuuttia ja tuntui, että se kului yhdessä hujauksessa.
Teatterilta pois kävellessämme oli lokakuinen ilma lämmin (+12 astetta) ja tuntui kuin olisi ollut muualla kuin Suomessa.
Tuo olisi todella kiva nähdä, mukavaa, että se palaa ohjelmistoon. Luin kirjan kai joskus viime vuonna ja se oli kyllä mainio. Tuli tarve käydä Hattulan kirkossa, onneksi sinne pääsin lyhyesti poikkeamaan noin vuosi sitten. Kiitos Anneli Kannolle, että toi eläväksi ja tunnetuksi (aiempaa tunnetummaksi) kirkkojemme maalausten taustaa, vaikka tarina fiktiivinen onkin. Kiehtova osa historiaa!
VastaaPoistaLuulen, että sekä kirja, että tämä musikaali ovat aiheuttaneet yleisöryntäyksen Hattulan kirkkoon. Itsekin siellä tekisi mieli vierailla.
VastaaPoista