"Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin. Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeää ja arvokasta ja ikiomaa."
Tämän vuoden marraskuussa minä luen Muumilaakson marraskuusta ja ihmettelen ajan nopeaa kulumista.
"Päivät olivat lyhentyneet ja viilenneet. Satoi harvoin. Keskipäivällä aurinko paistoi hetken aikaa laaksoon, ja paljaat puut heittivät varjonsa maahan, mutta aamu ja ilta kuluivat puolihämärässä, ja sitten tuli pimeä."
Pitääpä kaivaa esille tuo Marraskuu. Nyt taas ymmärrän muksi Parasystäväni rakastaa syksyn pimeneviä päiviä. (Vaikka minulle se on vaikeaa.)
VastaaPoistaMinulla Muumilaakson marraskuu kuuluu myös tämän ajan lukemistoon. Kaivautukaamme turvallisuuden keskipisteeseen ennen talvea.
VastaaPoistaInna Vaara: Se on oikein hyvä kirja tähän hetkeen!
VastaaPoistaCheri: Näin teemme!
Minä luin samaisen kirjan viime kuussa :)
VastaaPoistaElina: Oliko hyvä ;) ?
VastaaPoista