kesään
Ei se kukka sitten kestänytkään kesään. Sillä minä pistin sen palasiksi. Ihan itse. Isoja lehtiä on talven mittaan tippunut varmasti kaksikymmentä lisää.
Oksat laitoin maljakkoon, vaikkei minulla ole aavistustakaan siitä juurtuvatko vai ei. Aika näyttää. Ainakin oksat näyttävät minun mielestäni maljakossa paremmalta kuin tuossa harvassa rangassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ylioppilaskunnan laulajat
Helsingin tuomiokirkossa Tapaaminen Kluuvikadun Fazerilla, herkkuja, hieman kuplivaa. Pienellä porukalla Helsingin tuomiokirkossa Ylioppilas...

-
ja suurta surua Perjantaina 3.6. isäni lähti taksilla sairaalaan. Vapaaehtoisesti, ihan itse. Samana päivänä hänellä todettiin parantuma...
-
arkeen Silloin kun tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Samana päivänä kun sain Namu-kissan kotiin , sain tietää, että saan lyhyen määräaikaise...
-
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv...
Toivotaan parasta. Minä jouduin tekemään saman. Vahindossa katkaisin pari oksaa isältä saadusta kukasta, nyyh! Pidetään toistemme kasveille peukkuja, joohan?
VastaaPoistaToivottavasti fiikus juurtuu hyvin, onneksi on kevät ja kasvun aika.
VastaaPoistaUskon, että juuret kasvavat, nythän on kevät!
VastaaPoistaMyrsky ja Minna: Ehdottomasti pidetään peukkuja!
VastaaPoistaCheri: Toivotaan! Ehkä kevät auttaa.
Snabelbacka: Kevät on. Selkeästi.