Tämä aamu käynnistyi inkivääriteen voimalla. Kiitos vielä mukavasta haasteesta Pirjo!
Aamuteen kaverina minulla oli tuttu luonnonjogurttiannos banaanilla ja puolukoilla terästettynä.
Aamuteen aikana mietin kiirettä. Mikä se on? Mistä se tulee? Jos se on kerran tullut, pääseekö siitä eroon? Toiset pitävät sitä ystävänään, toiset se saa lamaannutettua. On se aika ihmeellinen se kiire.
:) Mukavaa kun otit haasteen vastaan.
VastaaPoistaTeessä on jotain tosi kodikasta. Kaunis tuo sinun teekannu.
Kiire -huh! Kamala laji :/
Oli mukava haaste :)
PoistaTeekannusi on upea. Pikkuinen kiire saa mut toimimaan tehokkaasti, mutta jatkuva kiire syö naista.
VastaaPoistaKiitos! Minäkin pidän pienestä kiireestä.
PoistaInkivääritee kuulostaa hyvältä ja lämmittävältä. Minun oivallukseni kiireestä (ja ihan pakon edessä kun ei rahkeet enää meinanneet riittää) on ollut se, että kiire on tunne. Ja ihminen pystyy hallitsemaan ja muuttamaan tunteitaan (ainakin hajoittelulla).
VastaaPoistaHarjoittelu tekee mestarin! Huomiosi on oivallinen ja se pitäisi muistaa kun kiire iskee.
PoistaOn tuo kiire kumma juttu, kun se joskus on minullekin eläkeläiselle niin paha, etten aamulla kerkeä pestä hampaita enkä laittaa naamarasvaa. Nuo ovat vuosikymmenien rutiineja, jotka nyt ovat pettäneet. Kun on "kiire". Absurdia.
VastaaPoistaOn se. Aika kummallista!
Poista