Aamulla ajattelin päivän valkenevan. Puolenpäivän aikaan olin menettänyt toivoni asian suhteen.
sunnuntai 20. joulukuuta 2015
Pimeää, harmaata
harmaata ja pimeää
Aamulla ajattelin päivän valkenevan. Puolenpäivän aikaan olin menettänyt toivoni asian suhteen.
Onneksi päivään toi valoa ystävän tapaaminen, yhteinen humpsutteluhetki vanhassa kaupungissa, maistuva omenaglögi ja hankittu joululahja. Vaikea uskoa, että jouluaatto on ensi viikolla. Ei hetkeäkään liian aikaisin, jos minulta kysytään.
Aamulla ajattelin päivän valkenevan. Puolenpäivän aikaan olin menettänyt toivoni asian suhteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ylioppilaskunnan laulajat
Helsingin tuomiokirkossa Tapaaminen Kluuvikadun Fazerilla, herkkuja, hieman kuplivaa. Pienellä porukalla Helsingin tuomiokirkossa Ylioppilas...
-
ja suurta surua Perjantaina 3.6. isäni lähti taksilla sairaalaan. Vapaaehtoisesti, ihan itse. Samana päivänä hänellä todettiin parantuma... -
arkeen Silloin kun tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Samana päivänä kun sain Namu-kissan kotiin , sain tietää, että saan lyhyen määräaikaise... -
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv...
Ja onneksi talvipäivänseisaus on ihan just! Eipä tästä juuri olisi mahdollista enää pimetäkään, ettei sen puoleen.
VastaaPoistaEi niin! Olen kyllä viime päivinä ajatellut paljon Utsjokelaisia. Siellä kun aurinko nousee vasta 16.1.
Poistatänään on ollut ankea päivä, mutta ensi viikolla lähdetään taas kevääseen päin :)
VastaaPoistaJa nyt on onneksi aurinkokin meitä hellinyt.
Poista"Tapanina se jo hullukin huomaa" - ja eikun kevättä kohti!
VastaaPoistaKyllä huomataan!
PoistaKevättä kohti keikkuen mennään jo.
VastaaPoistaValitettavasti epäilen kuitenkin talvenkin tulevan ennen kuin kevät koittaa...
PoistaHuomenna on talvipäivän tasaus....valoa kohti ollaan menossa..:)
VastaaPoistaOnneksi!
Poista