Aamulla ajattelin päivän valkenevan. Puolenpäivän aikaan olin menettänyt toivoni asian suhteen.
sunnuntai 20. joulukuuta 2015
Pimeää, harmaata
harmaata ja pimeää
Aamulla ajattelin päivän valkenevan. Puolenpäivän aikaan olin menettänyt toivoni asian suhteen.
Onneksi päivään toi valoa ystävän tapaaminen, yhteinen humpsutteluhetki vanhassa kaupungissa, maistuva omenaglögi ja hankittu joululahja. Vaikea uskoa, että jouluaatto on ensi viikolla. Ei hetkeäkään liian aikaisin, jos minulta kysytään.
Aamulla ajattelin päivän valkenevan. Puolenpäivän aikaan olin menettänyt toivoni asian suhteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Syksy lähestyy
kovaa vauhtia Pihlajanmarjat punastuvat ja lämpimälläkin säällä on kaiken lämmön takana tuntuvaa kylmyyttä. Vaikka syksy on yksi lempivuode...
-
Metalligrafiikkaa Taannoisen teatterikäynnin etkoilla ystäväni kertoi aloittamastaan metalligrafiikan kurssista ja kuinka ollakaan, löysin i... -
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv... -
kovaa vauhtia Pihlajanmarjat punastuvat ja lämpimälläkin säällä on kaiken lämmön takana tuntuvaa kylmyyttä. Vaikka syksy on yksi lempivuode...
Ja onneksi talvipäivänseisaus on ihan just! Eipä tästä juuri olisi mahdollista enää pimetäkään, ettei sen puoleen.
VastaaPoistaEi niin! Olen kyllä viime päivinä ajatellut paljon Utsjokelaisia. Siellä kun aurinko nousee vasta 16.1.
Poistatänään on ollut ankea päivä, mutta ensi viikolla lähdetään taas kevääseen päin :)
VastaaPoistaJa nyt on onneksi aurinkokin meitä hellinyt.
Poista"Tapanina se jo hullukin huomaa" - ja eikun kevättä kohti!
VastaaPoistaKyllä huomataan!
PoistaKevättä kohti keikkuen mennään jo.
VastaaPoistaValitettavasti epäilen kuitenkin talvenkin tulevan ennen kuin kevät koittaa...
PoistaHuomenna on talvipäivän tasaus....valoa kohti ollaan menossa..:)
VastaaPoistaOnneksi!
Poista