alkeita
Toinen kurssipäivä takana. Nyt ei tahtoisi muuta kuin kuvata, kuvata ja kuvata.
Harjoitella, leikkiä ja kuvata. Epäonnistua ja oivaltaa.
Lukea ohjekirjaa ja oppia lisää. Toiselle peruskurssillekin voisin mennä. Yksi uusi kurssi on jo varattu ja se alkaa tammikuussa. Aihe on kuitenkin hieman toinen.
Ei tämä innostus oikeastaan yllätä, kamera on ollut rakas jo ennen tätäkin. Nyt entistä enemmän.
Ainoa asia mikä hämmästyttää on se, että nyt vasta osaan ja pystyn lukemaan ohjekirjasta. Aikaisemminkin olen yrittänyt, mutta tipuin heti ensimmäisen luvun aikana. Kameran nappulat ja vivut eivät menneet jakeluun, enkä millään ymmärtänyt niiden merkityksiä. Nyt osaan tulkita sellaisiakin kohtia ja asioita, mistä kurssilla ei ollut edes puhe. Olen erittäin tyytyväinen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ennen talven tuloa
Eläinten hautausmaalla Olen tiennyt missä se on, mutta en ole koskaan siellä vieraillut. Tänään hain ystävän matkaan ja kävimme yhdessä, kol...
-
Varpaat jäässä Auringon pilkahdukset tuovat lupauksen keväästä, mutta se on huijausta yhtä kaikki. Nyt on talvi, voiko sanoa, että jopa syd...
-
Kuvamuistoja Äiti sai marraskuussa diagnoosin: altzheimer. Se ei tullut yllätyksenä. Lääkitys tuntuu piristävän mieltä. Joulupöydässä eniten...
-
ja kesäloma Tämän kesän projekteja ovat olleet kissatarha ja parveke. Kissatarha toteutui jo alkukesästä ja eilen kohentui parveke. Aikamo...
Eikö ole ihana innostua...Ja innostuvat ja innostuneet ihmiset ovat ihania!
VastaaPoistaOli ihanaa! Harvoin sitä näin kovasti mistään innostun.
PoistaUpeaa!
VastaaPoistaKyllä!
PoistaVau!
VastaaPoistaJuuri niin!
PoistaOi.. pitääkö minun lähteä sinne päin kurssille, kun täällä ei ole :)
VastaaPoistaEikö lähimmässä isossakaan kaupungissa ole?
PoistaTuollaiselle kurssille pitäisi minunkin päästä!
VastaaPoistaAvarsi kyllä minun maailmaani!
PoistaErinomaista, Mamma N!
VastaaPoistaKyllä, olen taputtanut itseäni olalle kyllä.
Poista