ja valoa
Olen ehkä valon lapsi ja osittain myös hämärän hyssyn. Mutta se hyssy vain kestää liian pitkään. Kuten ennenkin olen todennut, taidan olla vuodenaikaihminen. Pientä justeerausta vain voisi tehdä eri vuodenaikojen pituuksille.
Nyt on kuitenkin tullut auringosta ja lämmöstä virtaa kiitettävällä tavalla. Nyt kiinnostaa valokuvaus, sisustus ja vaikka mikä. Loppuvuodelle on tiedossa jo ainakin neljä teatteriesitystä (Tuhansien ämpärien maa, Kolme Sisarta, Yksi lensi yli käenpesän, Gabriel). Viime perjantaina kävin katsomassa Hinnan. Näihin lippuvarauksiin ei tosin minun aktiivisuuttani tarvita, kun ystävä varaa liput.
Nautin eilisestä vapaapäivästä kyläreissuillani. Tämä työpäivä sujui hyvin, vaikka aikataulut taas meinasivat hieman venyä. Tulevana viikonloppuna on mukavaa ohjelmaa. Ai ai. Tuntuupa hyvältä.
Taidanpa pakata retkilleni mukaan kameran ja antaa sulkimen laulaa. Niin kauan kuin se laulaa. Pienoisia tummia pilviä on leijuu kamerani yllä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Syksy lähestyy
kovaa vauhtia Pihlajanmarjat punastuvat ja lämpimälläkin säällä on kaiken lämmön takana tuntuvaa kylmyyttä. Vaikka syksy on yksi lempivuode...

-
Metalligrafiikkaa Taannoisen teatterikäynnin etkoilla ystäväni kertoi aloittamastaan metalligrafiikan kurssista ja kuinka ollakaan, löysin i...
-
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv...
-
kovaa vauhtia Pihlajanmarjat punastuvat ja lämpimälläkin säällä on kaiken lämmön takana tuntuvaa kylmyyttä. Vaikka syksy on yksi lempivuode...
Vuodenaikaihminen...hmm..sehän sopii minuunkin. AIna uudesta vuodenajasta löytyy jotakin hyvää♥
VastaaPoistaVuodenaikaihminen on hyvä määritelmä.
PoistaOi voi, kameralle pitkää ikää ja sinulle nautinnollisia hetkiä linssin takana, katsomossa ja milloin missäkin ♥
VastaaPoistaKiitos :) Kaikesta!
PoistaMinne meet viikonloppuna?
VastaaPoistaKävin Tallinnan päiväristeilyllä ja äidillä.
Poista