Minä olen miettinyt ajoittain jo pidemmän aikaa sitä kuinka talvi näyttää kuvissa kauniilta. Aurinkoisena päivänä hyytävässä pakkasessa tai kamalassa lumipyryssä ja loskassa. Kuvissa talvi on aina kaunis. Niin kaunis, että piti ryhtyä kuvaamaan sitä sisältä ikkunasta. Ulos en näillä pakkasilla tänään nenääni laittanut, paitsi hetkeksi takapihalle suunnittelupuuhiin.
Lisäksi olen viime aikoinan miettinyt sitä mistä viha saa alkunsa. Vielä minulla ei ole aavistustakaan, kerron jos keksin. Viha on kamalan voimakas ja paha jo sananakin. Itse en voi sanoa vihaavani mitään tai ketään, mutta on asioita jotka ärsyttävät. Sehän ei ole sama asia, eikä läheskään niin voimakas. Asiat, jotka ärsyttävät ovat erilaisia, esimerkiksi ihmiset jotka liukuportaat ylöspäästyään pysähtyvät niiden yläpäähän, eivätkä ymmärrä, että takaakin on tulijoita. Tai ihmiset, jotka työntävät kärryjä kaupassa suoraan eteenpäin katse sivulle kääntyneenä. Onhan näitä, mutta viha. Mistä se oikein saa alkunsa?
Tiedätkö miksi vältän ruuhkassa liukuportaita (jos mahdollista) sekä ylös että alaspäin? No kun minuun meinaa iskeä paniikki, kun huomaan jo liukuportaissa ollessani että ihmiset jäävät portaiden jälkeen seisomaan. Siksi parempi välttää koko liukuporrasta.
VastaaPoistaJoo, ymmärrän.
PoistaMun mielestä viha asuu meissä. Siitä ei joudu vannkilaan eikä edes ääliöksi someen, koska teot on vasta ne ratkaisevat - mihin vihaansa käyttää. Monasti viha on kovin energisoiva tunne.
VastaaPoistaHyvin sanottu.
PoistaYöks! No joo, onhan tuo jännän näköistä, tavallaan. Eksoottista jollekulle, joka ei joudu katsomaan tuollaista puolet vuodesta. Puhun siis kuvista.
VastaaPoistaViha, joo. Hmm. Melkein voisin sanoa vihaavani eläinrääkkääjiä. Joo, kyllä varmasti. Vihaan niin, että saattaisin voida ampua tai pilkkoa kirveellä sellaisen. Ne eivät ärsytä, aivan liian laimea verbi.
Siinä! Eläinrääkkääjät saa nappia otsaan ekana.
PoistaNo niin, kuinka pysytyin edes unohtamaan eläinrääkkääjät!
Poista