Matkalla

Kuopiossa

Kun tuli kutsu ystäväpariskunnan J & J tupaantuliaisiin ja kissavahti oli saatavilla, starttasimme yhteisen ystävän A:n kanssa auton ja lähdimme innoissamme kohti Kuopiota. Matka oli useamman pysähdyksen taktiikalla ja meni yllättävän nopeasti. Poikkesimme Heinolan Heilassa sekä vuoden taukopaikassa Ramin konditoriassa, Visulahdessa. Majoituspaikaksi oli ystävä A löytänyt ihastuttavan Sawohousen. 

Viime hetken tuliaisia Varkauden Motonetistä, 
jossa käytiin myös vaihdattamassa tuulilasinpyyhkijät
kun matkalle ajoittunut 10 minuutin rankkasade hajotti ne. 

Ihastuttavan huoneemme tapetti. 

Lahja oli hankittu jo hyvissä ajoin, 
mutta paketoinnin viimeistely jäi Sawohouseen. 

Takaisintulomatkalla poikkesimme vielä Mikkelin Kenkäverossa. Muutaman lahjan hankin reissusta, kissanhoitajalle ja ystävälle. Ja itselleni myös! Omat tuliaiseni kuvassa. 

Kaikkinensa hieno heinäkuinen kesäretki. 

Toimistolla

 Jälleen

Tein tänään jälleen työpäivän toimistolla, ehkä kolmannen sitten maaliskuun puolen välin. Mitä ilmeisemmin työpäivä jännitti minua alitajuisesti niin, että heräsin yöllä ainakin kolme kertaa ja näin koko ajan matkustusunia. Olihan se nyt huisin jännää siirtyä kotitoimistolta toimistotoimistolle koko yhdeksän kilometrin matkan. 

Kuva kotitoimistolta, ettei nyt ihan liian jännäksi mene. 

Tohkeissaan

 Toimistolla

Silloin joskus, kun tein muutamia työmatkoja vuodessa ja muutaman lomamatkan päälle, olin aika kyllästynyt. Tai pitäisikö sanoa tylsistynyt lentokenttäelämään. Halusin olla ajoissa, koska en pidä kiirehtimisestä (enkä kyllä lentämisestäkään, mutta se on salaisuus). Muistan ihmetelleeni ihmisiä, jotka selvästi olivat tohkeissaan päästyään lentokentälle. 

Eilen tein puolipäivää töitä toimistolla kotitoimiston sijaan ja tiedättekö mitä, olin tohkeissani. Tapasin muutaman työkaverin kasvotusten ja käytiin yhdessä syömässä. Lounasravintolassa. Olipa ihanaa! Valmis salaattipöytä, valmista ruokaa jostain muualta kuin omasta keittiöstä tai hampurilaisateria autokaistalta. 

Niin se vaan maailma muuttuu ja minä siinä mukana. 

Oma maailma

taivaalla

Hankin noin vuosi sitten vastamelukuulokkeet, jotta pystyisin välillä sulkeutumaan omaan maailmaani keskittymistä vaativilla hetkillä. Tai hetkillä, jolloin haluaisin levollisuutta ja omaa rauhaa. Viime viikon* työmatkallani vasta muistin ladata ja pakata kuulokkeeni myös lentomatkaa varten.

Mukaan matkalle latasin BookBeatista muutaman kirjan. Englanninkielisen Agatha Christien iltasaduksi (osaan nämä ulkoa, joten ei niin väliä juonen perusteella missä kohdin nukahdan ja missä jatkan). Ihanaa englantia on aina mukava kuunnella. Lisäksi latasin mukaan Saku Tuomisen kirjan, Aaltoja ja asiattomuuksia Hyppe Salmelta sekä Tunnelmia - Metsässä (Rasmus Broe) eli äänimaailman, joka on suunniteltu luomaan rauhoittavan ympäristön. Erittäin onnistunut kokoelma.

Ei voi kuin suositella kirjan kuuntelemista vastamelukuulokkeilla. Täytyy muistaa seuraavallakin kerralla, sitten kuin sellainen tulee. Ja nytpä muistin juuri, mistä minun piti kotoani etsiä kadonnutta viuhkaa.

*Siis oikeasti kotiuduin vasta eilen ja jo nyt tuntuu kuin matka olisi ollut "viime viikolla"

Aikamoinen kisa

Työmatkalla

Lähdin maanantai iltapäivänä työmatkalle Brysseliin. Reitiksi oli valikoitunut (hinnan takia) Helsinki-Tukholma-Bryssel ja samaa reittiä takaisin eilen keskiviikkona. Vaan kuinka kävi? 

Helsinki-Vantaa maanantaina

Lähtö Helsinki-Vantaalta viivästyi niin, että kun meitä lastattiin koneeseen, oli Tukholmasta Brysseliin lähtevällä koneella jo boarding käynnissä. Eli myöhästyimme pahasti Helsingissä olleen lumimyräkän takia. Sitten meidät reititettiin lennolle Helsinki-Tukholma-Munchen-Bryssel. Myöhästyimme siltäkin lennolta samasta syystä ja aikamoinen "ekoteko" tuo olisikin ollut. Koska vaihtoehtoja ei enää ollut, lentoyhtiömme majoitti meidät Arlandan lentokenttähotelliin. Saimme huoneet katutasosta, kuumuutta hohkaavan käytävän varrelta. Huone sinällään oli ihan siisti, vaikka suhteellisen pieni olikin. Saimme lentoyhtiöltä myös illalliskortin samaisen hotellin ravintolaan. Ravintolassa oli lentoyhtiön majoittamille yöpyjille oma ruokalistansa. Ihan maukkaan kuuloinen, oli sienikeittoa, hampurilainen, sienirisotto ja sitruunasorbetti tai murukakku jälkiruuaksi. Valitettavasti vaan palvelu oli surkeaa. Odotimme ruokiamme reilusti yli tunnin vaikka samanlaisia annoksia kannettiin ohi oikealta ja vasemmalta. Ei pahoitteluja, ei mitään. Eikä se ruokakaan kovin hääviä ollut. 

Jäänestojonossa

Seuraavana aamuna oli aikainen herätys, sillä lento Brysseliin lähti jo kello 7:05. Lähtö sujui hyvin ja kone oli perillä aikataulun mukaisesti. Sitten taksilla hotelliin ja suihkuun. Nopea tankkaus ja sitten alkoi puhelin piippailla viestejä ja puhelua. Vaikka työkaveri oli käynyt ilmoittamassa, että tulemme vasta aamulla, oli hotellista jo soitettu sen varaajalle. Sitten kyseli pomo ja pomonpomo missä olemme. Matkarasituksista voipuneina, olimme kaikki neljä unohtaneet kokouksen oikean alkamisajan! Kokous oli hyvä. Illallinen oli hotellimme aamiaishuoneessa ja se oli surkea. Laiska tarjoilija kärräsi alkuruokaa (kylmäsavulohta) ja pääruokaa (pakastelohkoperunoita ja kanacurrya) laiskasti sisään hissukseen. Tilasta sammuivan valot syystä tai toisesta ainakin kahdesti illallisemme aikana.

Brysselin lumisade keskiviikko aamuna

Yö oli lyhyt. Brysseliin oli luvattu seuraavaksi päiväksi lumisadetta ja toimistolle piti matkata kaupungin halki. Odotettavissa oli ruuhkaa. Onneksi ruuhka ei toteutunut, vaan olimme paikalla jo  ennen kokouksen alkua. Kokouksen jälkeen suuntasimme hyvissä ajoin lentokentälle. Ollessamme ravintolassa saimme tekstarit, lentomme oli uudelleen reititetty toiselle lentoyhtiölle ja suoraan Helsinkiin. Aikaa vajaa tunti lähtöön. Kävimme vuoron perään katsomassa miltä portilta lento lähtisi, mutta sitä ilmoitusta ei koskaan tullut. Ryntäsimme portille vain todetaksemme, että olimme paikalla liian myöhään. Lento oli suljettu. Ihmisiä virtasi sisään koneeseen ja kolme meistä jäi rannalle ruikuttamaan. 

Kaupunkilaisia oli kehoitettu pysymään lumimyräkän takia kotona.
Myräkkä näytti tältä. Ei vissiin tullut luvatun kaltaisena?

Soitin lentoyhtiön asiakaspalveluun, koska heillä ei ollut edustajaa kentällä. Saimme kaikki kolme uudelleen reitityksen reilun tunnin kuluttua lähtevään suoraan lentoon Helsinkiin. Meillä oli seitsemän minuuttia aikaa tehdä check in ja meitä kehoitettiin menemään ulos, tekemään lähtöselvitys tiskillä ja sieltä olisi sitten pitänyt vielä selvitä turvatarkastuksenkin läpi. Päädyimme tekemään lähtöselvitysen verkossa, kahdelta kolmesta se onnistui määräajan puitteissa ja kolmannella ei. Onneksi olimme tässä kohdin lähtöportilla ja kolmannellekin meistä tehtiin check in siinä ja pääsimme kaikki kotiin.

Hermot menivät matkalla useammin kuin kerran. Askeleita tuli ja hikeä vuodatettiin runsaasti. Että sellainen työmatka tällä kerralla. Aikamoinen kisa, meidän ihan oma Amazing Race.

Yyteri ja Reposaari

Vielä edellisestä viikonlopusta

Yyterin ranta oli upea. Matka parkkipaikalta rannalle kulki komeiden maisemien halki, suurimmalta osin pitkospuita pitkin. Rannalla hiekka oli pehmeää ja upottavaa. Vesi oli muotoillut merenpohjaan aaltoja. Ihan uimaan asti en päässyt vaikka aika matkan kahlasinkin ja vatsaan asti itseni kastelin.

Matkalla Yyteristä Reposaareen ajoimme punaisten maisemien poikki. Opasteet ja ajoratamaalaukset olivat värjäytyneet aavemaisen punaisiksi. Maantie on ruostunut Kaanaassa olevan pigmenttitehtaan kuljetusten vuoksi. Tehtaalta on viety ferrosulfaatti-nimistä kemiallista yhdistettä Tahkoluodon satamaan vuosien ajan.

Reposaaressa päädyimme hampurilaisille Merry Monk -ravintolaan. Vahva suositus. Maistoin kyytipojaksi Räpsöö oluen ja mainiolta maistui sekin.

Vaikka vatsa oli täynnä, päättelimme molemmat, että jälkiruualle on olemassa se eri vatsa, mistä aina puhutaan. Siispä runsaan lounaan jälkeen päätimme vielä käydä Tyrniä ja Tyrskyjä -blogin pop up -kahvilassa. Kahvila on avoinna heinäkuun ajan.

Onnistuimme saamaan vadelmasimaa, palan kakkua ja juustokakun raparperimansikka hillokkeella. Onnistuimme myös syömään maukkaat annoksemme. Näiden annosten jälkeen alkoi kyllä silmäluomia luppaamaan ja matka takaisin mökille sujui herkkuja sulatellen.

Kaikenkaikkiaan erinomainen reissu.

Matka jatkuu

Perillä kohteessa

Viime viikonlopun matkaa on vielä jäljellä, lähdetään siis.

Vasta perille päästyäni ymmärsin, millaiseen keitaaseen olin päässyt. Vaikka yhteisiä matkoja on tämän Skoda-Siskoni kanssa tehty jo useita, kotimaan matkailut ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Enkä tällä Länsi-Suomen mökillä ollut aikaisemmin käynyt.

Viikonlopun aikana saimme sadetta, aurinkoa, söimme hyvin, uimme ja saunoimme. Joimme viiniä ja katsoimme Kalevan Kisoja telkkarista. Teimme herkullista kukkakaaligratiinia, aamiaismustikat poimin mökin pihalta. Kokeilin suppilautaa sen päällä tanakasti istuen, ei puhettakaan, että olisin edes uskaltanut nousta ylös.

Erinomaisen rentouttavaa, leppoisaa. Akut täyttyivät. 

Tämän viikonlopun reissusta on vielä kerrottavaa, ainakin retkestä Yyteriin ja Reposaareen.

Kiitos mukavasta viikonlopusta, siskoseni! 

Matkan tarkoitus

Koulutusta ja kokousta

Viime viikolla kävin Stuttgartissa työmatkalla. Siitä harvinainen matka, että tällä kerralla ehti näkemään hieman kaupunkiakin. Ensimmäisenä iltana kävelimme joukolla perinteiseen ravintolaan, Paulaner am alten Postplatziin. Askeleita edestakaisella kävelyllä reilut 11.000. Saimme Paulaner am alten Postplatzissa maukasta paikallista ruokaa (söin maultaschenia kanttareillikastikkeessa) helteisen päivän päätteeksi ulkoterassilla istuen.

Ensimmäinen päivä kului koulutuksessa. Osana koulutusta saimme tehtäväksemme miettiä perinteisiä kysymyksiä:

1. Minkä aloitan
2. Minkä lopetan
3. Mitä jatkan
4. Mitä haluan lisää
5. Mitä haluan vähemmän

Näitä kysymyksiä on terveellistä miettiä aina aika-ajoin itse kunkin.

Tällä kerralla hotelli oli mitä parhain, majoituimme aivan koulutuskeskuksen vieressä. Erinomainen sijainti, hieno hotelli ja ainakin minun huoneeni oli tilava ja siisti. Näkymä ikkunasta ei tälläkään kerralla ollut hieno, mutta maisemia tuli onneksi nähtyä muuten.

Bonuspisteitä hotelli saa  minulta siitä, että siellä oli tarjolla myös pieniä tyynyjä! 

Näkymä huoneeni ikkunasta

Näkymä toisen illan ravintolasta kaupunkiin.

Stuttgart on laaksossa. Lentokentältä oli aika lasku kaupunkiin. Käynnissä oli valtava rakennushanke kun päärautatieasema oli kansanäänestyksessä päätetty rakentaa kaupungin alle. Lähes kaupungin keskustassa oli myös viininviljelyä. Valitettavasti en kuitenkaan paikallista ehtinyt maistamaan.